Pelikielto on edelleen voimassa, mutta sen verran kyrsii tuo edellinen sisäsiittoisuus, että tuuppaan sitä etelään tästä etusivulta. Kierrän pelikieltoa toki kaikin keinoin, esimerkiksi kommentoinnin sallin itselleni, kunnes toisin määrätään.
Sain Aforismiblogista taannoin kimmokkeen muistella Halpatuontimietelauseita, jotka ovat jääneet jokseenkin viimeisenä riehakkaan hauskana asiana mieleen, mitä olen lukenut Pahkasiasta. Niitä ilmestyi joskus 90-luvun alussa ainakin kolme satsia, varmaan neljä tai enemmänkin. Eräs toimittajani mulle kopsasi ekan setin, kun en enää silloin itse tuota lehdykkää lukenut. (Rikos lienee vanhentunut.)
Nyt koin onnen tunteita, kun lehtipinojen seasta pullahti kopionippu "Harmaatuontimietelauseita dumppaushintaan", johon harmittavasti ei ole merkitty mistä numerosta tai miltä vuodelta ne ovat, eikä edes kenen käsialaa nämä neronleimaukset ovat. Vahva uskoni on, että Martti A. Vasamaa niitä viritteli. Lainaan silti röyhkeästi tähän niistä muutaman, kun en tiedä onko niistä koskaan omaa kokoelmaansa julkaistu:
– Älä välitä, poliisi sanoi epärehelliselle maahantuojalle.
Meillä oli niin köyhä lapsuus, että leikimme taskunpohjalta löytyneiden nukkien kanssa.
Kampauskilpailuissa koetettiin tupeerata.
Keilahalliin hankittiin yökäyttöä varten valokeilat.
Nikottelulääkkeen keksijä sai hikoilla omaisuutensa.
– Tuumasta toimeen, sanoi erittäin heikosti varustautunut gigolo.
– Pidä silmällä näitä piilolinssejä, optikko sanoi apurilleen.
Tuomariston oli vaikea valita rinnakkain seisovista misseistä.
– Ajattelen, siis olen, kersantti sanoi ja passitti seuraavan alokkaan parturiin.
– Täällä sitä ollaan täytenä käkenä, sanoi käkirouva kun puolisonsa ornitologilla näki.
– Ratkesin juomaan, sanoi saumasta revennyt nalle boolimaljassa.
Gorbatshovilla oli omituinen päähänpinttymä.
Luontoaktiivinen juoppo yritti välttää kiljuastian tyhjäkäyntiä.
Siinä tuli jo täysi tusina, ja yksi hyvää, mutta niitä on julkaistu uskoakseni satamäärin lisää, ja taso pysyi hämmästyttävän vakaana. Nämä ovat ilmeisesti häntäpäätä Pahkasian sarjassa, päätellen otsikon paisumisesta dumppausvaiheeseen.
26.1.2007
Tavaralla, Laina puhelimessa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
12 kommenttia:
Huonekaveri pitää jo ennestään mua häiriintyneenä, eikä tämän merkinnän aiheuttama liian myöhään tukahdutettu parahtava pyrskäisy ainakaan kirkasta imagoani. Ei se mitään. Joku päivässä pitää jonkun loitolla.
Moro Tos! Pitkästä aikaa tällä areenalla, tervetuloa, peremmälle.
Eka satsi oli aikoinaan mulle täyttä murhaa. Muistan hyvin krapula-aamun kun kiikutin sen kaverin luokse, missä nautimme loiventavia ja nauroimme niille tuntitolkulla. Taikavoima on ihmeesti säilynyt, hykerryttävät edelleen.
Nallekarhu- ja booliaiheinen aforismi otetaan tästä päivästä lukien vähintäänkin klaanin tunnuslauseeksi. Huoneentauluja kirjaillaan jo!
Vau! Millähän antaisi palautetta noiden oivaltajalle? Epäilen, ettei hänelle ole tullut sen paremmin palautetta kuin korvaustakaan läheskään ansion mukaan. Jospa ostaisin hänen kirjansa, niin ilo on taatusti molemminpuolinen?
Jos blogisi on etelään jolkottava kameli ja tyrkkäsit juuri edellistä postausta etelän suuntaan, se, mitä tuijotan nyt on... Aaaarrrgggghhh
Kaura, sinne se jolkottaa. En honannut miettiä, tuoko se raikkaan tuulahduksen tänne pohjoiseen.
Siis pahoittelut, kenties myös eilisestä munasaannoksesta, jota voisi pitää rivona. Mutta etkös ole aika sitkeävartinen viljakasvi, joka kaikenlaisia tuulahduksia osaa uhmata?
Jotkin munansaannokset ovat täysin välttämättömiä päästää julki, vaikka mikä rivologian tohtori olisi nurkan takana odottamassa karttu kourassa.
Peremmälle ei ehkä ole viisasta tunkeutua, mutta pintaa pitkin viistän höyläämättömällä surffilaudallani (MISTÄ tämä diskurssi tulee)? Mutta siis kirjailtu huoneentaulu Pahkasika-aforismeista - tää idea lähti varastukseen nyt. Voisi niitä toki myös tursottaa koristeeksi kakun päälle, kirjoittaa korjauslakalla prätkärotsin selkään tai laittaa Tiimarin hopeanhohtoisella geelitussilla ikkunaan.
There goes my brain again.
Kyllä nyt saa Oljen Mary kyytiä! Muistakaamme myös ristipistot!
Kierrätä, tursota mua, sanoo mietelause. Maryn kyydistä valitettavasti jo putosin, jolkotteli ehkä niin tempoillen. Meinasin väittää väsyneesti, että nyt pitää lähteä lapsellisiin hommiin ja hakea poika, mutta kuinka päin tuossa sen rinnastus menee?
Sana viikonvaihteeksi siinä haaveessa, että malttaisin pitää koneen hetken kiinni:
"The man who writes about himself and his own time is the only man who writes about all people and all time." - George Bernard Shaw
Olen tuumaillut, että välillä täytyy kirjoitella omista touhuistaan, mutta kun Mr. Shaw sen sanoo, sehän on jo käsky egoilla ja gonzoilla. Eikö?
Ai niin, se viä, että sori haamupäivityksiä. Oisko niin, että tuolta syvältä etelästä putoilee pois vanhoja polkkia. Ei se maisemaa täällä pohjoisessa kauniimmaksi tee.
Ainoa laillinen laina-asema on täällä lainaa heti tilille 24h.
Lähetä kommentti