Poikkean vain vuorilla

En pidä mitään kiirettä uusien tai vanhojenkaan elokuvien katsomisessa, paitsi jos pitäisi nähdä joku nimenomaan kankaalta, mutta väliin jäävät nekin usein. Tämäkin piirre voi vaikuttaa siihen, etten pidä leffan alkuperäistä nimeä niin tärkeänä tunnuksena, etteikö sitä olisi syytä suomentaa, koska en jonglööraa enää mielessäni tekeillä, ilmestymässä tai maahantuonnin kynnyksellä olevien leffojen nimillä. Tästä oli jupinaa edellisen polkan kommenteissa.

Outo johdanto, kun piti vain mainita, että yritin tänään vihdoin katsella Brokeback Mountainia. (Aaeeeaarrgh, englanninkielinen nimi!) Vaivasi jo alkukuvissa, että tiesin millä seikalla raina on herättänyt eniten huomiota, kun kiiltokuvapoijjaat olivat ääneti ja loivat raskaita tai uteliaan pälyileviä katseita. Mutta kyllä siitä pääsi yli ja löysin mielenkiintoisiakin asioita ja käänteitä.

Olosuhteet olivat vain kovasti vastaan. Vanha dvd:n räysäni on alkanut heittää ruutuun ohutta valkoista raitaa, tulee ihan huonot videot mieleen. Lisäksi päivällä paisteli aurinko, joka väliin haalensi, välillä pimensi kuvan, niettä kankaalla olisi ollut puolensa. Tympeää vetää kämppä täysin pimeäksi. Siks kolmannekseen, nyt on vielä loppukolmannes katsomatta, mutta vaikeaa on eläytyä päähenkilöihin tai kehenkään muuhunkaan. Eivät taida kauhean eläväisiä ja uskottavia tyyppejä olla minun silmääni.

Niinpä sitten ehdin vaa'astella eli puntaroida, miten tuo nimi olisi kuulunut (vaikkei edes pelattaisi "olisi kuulunutta") kääntää suomeksi. Alkuvaiheissa mietin, että sellainen "Lampaita ja homostelua"-akseli voisi iskeä. Tästä se jalostui suuntaan "Määkiviä ja miehiä", kivana viitteenä vielä Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä, mutta sitten lampaat jätettiinkin äkkiä rauhaan.

Piti palata sitten alkuperäisen nimen pariin, ehkä sille on todella perusteensa. Kaikkia osasia en saanut soivasti yhteen tiiviiseen suomennokseen, mutta ehdottaisin kotimaiseksi titteliksi merkkiteokselle seuraavaa: Perse auki vuorilla. (Esimerkiksi "Perseaukinen selässä vuorilla" on jo selvästi liian pitkä.)

Tietenkin piti pohtia sitäkin, millä lailla tällaiseen elokuvaan on lupa suhtautua ja joutuuko homoeroottisia asioita kohdatessaan tosiaan aina miettimään omaa suuntautumistaan sekä suhdettaan erilaisiin suuntautumisiin. No ei joudu, mitä iloa siitä olisi kellekään. Eikä tuo elokuva siitä parane tai huonone, jos häveliäisyyttäni välttelen katsomasta sitä kuin mitä leffaa hyvänsä. Näkeehän sitä usein muullakin lailla omista taipumuksista eroavaa hässimistä, esimerkiksi jos ruutuun vahingossa (hmm) tunkee pornoa.*

Sen verran asia silti kiinnostaa, että olen jo muutaman päivän miettinyt, onko Napapappojen seksuaaliteemapaita hauska vai ei. Tai onko se sopimaton. Tai miltä kantilta se on hauska tai ei. Se on tällainen esittelyteksteineen:


"Huomiota herättävä sukupuolisuuntautumispaita. Kerro sukupuolinen suuntautumisesi kaikille. Ihokas, jossa oleellinen on korostettu riittävän näkyvästi: EN OLE HOMO -painatus. Musta T-paita, valkoinen painatus, koot M, L, XL"

Olen taipuvainen ajattelemaan, että se on tarpeeksi korni pilkatakseen sekä käyttäjäänsä että tekstiin takertuvia, mutta hauskuus on tietty katsojan silmässä. Suosikkiteepaitani jo muutaman vuoden on ollut Jääkiekkolehden tarpeeksi kryptinen viesti (valkoinen teksti tummassa paidassa):

ÄLÄ MULLE SYÖTÄ

* Nimittäin, nimittäin! Eivät tyydy pronossa aina lähetyssaarnaajaan tai tumputukseen. Äh…
** Tämä polkka voi olla mielenkiintoista materiaalia kotipsykologille, kenties ammattimaisemmallekin. Ties mitä neurooseja ja homofobioita se paljastaa, mutta jos niin olisi, mitäs sellaisia suotta peittelemään.