28.3.2007

Vastoinkäymistilassa

Otsikko voisi kuvata sitä kun menee koivulärväkkeen kanssa kiljunkatkuiseen kerrostalosaunaan, sillä parilla opiskelukaverille on taannoin ollut sellaisiakin puuhia turvallisen lämpimässä suljetussa tilassa. Olenpa nähnyt yhden keittelevän kirkastakin tällaisista liemistä keittiötasolla. Tulos oli päihdyttävä, mutta sangen karmea maultaan.

Oikeasti otsikko viittaa siihen, kuinka työ voi joskus käydä hämmästyttävän raskaaksi ilman mitään varsinaista syytä. Olen tahkonnut yhtä sarjakuvahommaa sunnuntaista alkaen, vaikka tavallisesti vastaavan paketin saisi tehtyä päivässä ja tarkistettua tunnissa seuraavana. En tajua, lause kulkee ihan mukavasti ja juttu on mainio, mutta koko ajan on joutunut pakottamaan itseään kirjoittamaan aina seuraavan lauseen. Kaikki tekosyyt koneelta karkailuun pitää käyttää siinä ohessa.

Ikävä pusertaa pisaraa hepistä, kun olevinaan luuli että olisi kusihätä. Kahvinkeitinkin varmaan ylikuumeni tärviölle, koska pihisytin sumppia hanakammin kuin jaksoin sitä juoda.

Ei tullut edes kauheasti törkeiltyä omia käännösten sekaan, mitä nyt panin yhden ranskalaisen käyttämään Top Secretistä (muistaakseni) opittua vitsikästä sadattelua: "Sacre coeur!" Saa nähdä selvittääkö se tiensä oikoluvusta, jos se sille alistetaan.

Työn sankarini on ollut Deke Dickerson, joka piristi soitollaan silloin kun eniten alkoi ahdistaa. Huikea roots-kundi, joka viskoo menemään verrattoman Ecco-Fonics-yhtyeensä tuella monenmoista 50-luvusta muistuttavaa tavaraa: väliin tulee mieleen Jerry Lee Lewis, väliin Les Paul ja usein ihan vaan muhkean omaperäinen kiteytys laajoista vaikutteista.

Pari juutuubin näytettä pitää tyrkyttää, olisikohan tuo Red Headed Woman studiolive, tai tarkemmin radiostudiolive. Kitarasoolossa kuuluu hieno Les Paulin nauhakaikukikkojen jäljittely, vaikken tajua miten se onnistuu noissa oloissa. Toisessa näytteessä lavalle tulee vieraaksi Crazy Joe, joka varastaa show'n Bumble Bee Twistissä.

Herra on selvästi letkeämpi veikko kuin Brian Setzer ja tuntuu tekevän parempia piisejä kuin Dave Gonzales, jonka yhtye Paladins soittaa kyllä komeasti turhan kaavamaisista kappaleista huolimatta. Muita saman alan kitarasankareita ei tule heti mieleen, nämä kaksi saavat temmottua ihmeitä orkesterikitaroistaan (tai mitä 50-luvun puoliakustisia ovat, toisella on Gretsch ja jälkimmäisellä taisi olla Rickenbacker pääkirveenä). Dickersonilla taas on veikeä kaksikaulainen (kuten kuvasta pitäisi näkyä), josta pitää vielä selvittää, mitä se on syönyt.

Mitäpä tässä muuta, seuraava urakka on kuulemma jo postissa, joten taidan käydä rentoutumassa paarissa sitä odotellessa.

8 kommenttia:

allyalias kirjoitti...

Jaapa jaa, joopa joo. Täälläkin sitten takkuaa. Suosittelen imureerausta :) Jaan fiiliksesi irvistellen.

--KATA-- kirjoitti...

Tästä tuli mieleen, että join joskus pienenä tyttönä kiljua Sääksmäen kirkolla mehukattipullosta. Oli kesäyö ja oksensin.

Kaura kirjoitti...

Paari, tuon tarunhohtoisen sanan viisi kirjainta plinkuttavat silmissä, kun puurran kohti vanhojen grammarien eksemplifikaatioista tarinoivan esseeni vihoviimeistä sanaa kuin äärimmäisen hidas etanajuna. Helpotus ei ole tiedossa vielä esseen loputtua, koska tiedossa on äärimmäinen tiedonsullonta päähän perjantain tenttiä varten. Itseaiheutettu opintotuska, prkl.

Varapygmi kirjoitti...

Wunderbaum! Kiva nählä kommentteja ja varsinkin millaisia eli tällaisia.

Pyrin imureeraamaan kuin J. Edgar Hoover. Nyt on jo tukkakin takussa.

Mehukatti on aina oksettanut minuakin. Onneksi kesäyö on niitä parhaita aikoja haukotella värikkäästi.

Paari muistutti älsän hidasta etanajunaa tänään, koska sivuharrasteina olivat Azerbaidzanin suorittama jalkapallomaajoukkueemme kuritus sekä Rockvisa, jossa tiesimme vain tyhmiä asioita, kuten Bay City Rollarsin ja Eija Merilän, ja sekoitimme Seppo Närhen Freemanin paikalle Kaikuluotaimen esittäjänä.

Etkä sitten Seppo Närhi!

veepygmi kirjoitti...

Äh, tiesin het kohta postattuani, ettei Gonzalez (kirjoitin nimenkin väärin, lopussa on z eikä s) tainnut Rickenbackerin miehiä olla. Guild tekee hällen nimikkomallia, jossain hinnaksi oli pantu 8000 euroa...

kervå kirjoitti...

Brian Setzer on muuten PARAS.

Varapygmi kirjoitti...

Selma! En väitä vastaan, sillä esmes niillä bigband-levyillä on hurjimpia juttuja, mitä olen kuullut kitarasta lähtevän. Esimerkiksi Caravan on pakollisia soitettavia paarin jukepoksista.

Letkeys pyrki kuvaamaan asennetta, ei huonompi/parempi-vertailua. Setzerin Sun Rockabilly -levy on vähän totista torvensoittoa, noin esimerkiksi, vaikka sekin hyvältä kuulostaa.

Kävin katsomassa toissakesänä Treella Setzeriä, kovaa kyytiä oli, vaikka äijä on kuulemma puolikuuro tinnittäjä nykyään soittohommien takia. Jumalainen on Gretschin soundi, ei ole kukaan saanut kai vastaavaa irtoamaan.

veepygmi kirjoitti...

Se unohtui mainita, että Brian ilmeisesti on jättänyt päihteet nykyään vähemmälle. Ei ehkä ansaitse enää lempinimeään "Alka" Setzer.