Florencen soihdunkantajat

Eivät he sairaanhoidon uranuurtajia tai hyväntekijöitä ole, pikemmin itse sen tarpeessa, mutta The Nightingalesista pitää polkkailla vielä, kun uusi levy on vihdoin kaupan Saksassa.

Rumpalinsa Setä Mäxi (oik.), myös Teppoilu-kisojen yhteydestä tuttu, lähetti tekstaria, että vaihtaisin bändilinkin uuteen. En totellut, lisäsin vain sen uuden, joka löytyypi oikeasta kainalosta nimellä The Nightingales. Jukka Junttilan Hiljaisten levyjen muinaissivu on sen alla nimellä "vanha".

Innostuin katselemaan mitä muuta uuden levyn tiimoilta on tarjolla netissä ja kirjaan tähän pari asiaa.

Levy-yhtiö Tug Records kauppaa Kioskissa albumia kohtuuhintaan.

Triggerfish arvostelee saksaksi ja antaa täydet pinnat, lukijat selvästi vähemmän. Pieni ote:
"… Mit "Down down down" stellt sich die Band als Pubrocker mit allgegenwärtigem Barpiano und melodischen Gitarren im Blues Rhythmus vor. Jetzt kommt der bereits erwähnte Titelsong des Albums und reißt einen, selbst wenn man gerade nur an einer Flasche Stilles-Wasser nuckelt, komplett vom Hocker. Ein so fröhliches Liedchen mit einem noch dazu so intelligenten, ironischen Text muss man sich mindestens zweimal anhören. …"

Voice of culture samoin selvittää saksaksi rakkaan bändin uutta tulemista, menköön arvostelu tähän kokonaan:
Nightingales: Sentimental Hospital
Yeah, eine meiner liebsten Lieblings-Finnenbands ist mit einer neuen Scheibe zurück.
Natürlich mal wieder auf TUG Records erschienen… Und der Titeltrack ist schon mal der Hammer. „We are happy alcoholics….“. Wow, das mal so auf den Punkt zu bringen…. Cool. Das kriegen wohl nur die aussem Norden hin. Aber auch der Rest der Scheibe, die zwar im schönen Digipack - aber leider ohne Booklet daherkommt - kann wieder vollends überzeugen. Das hier ist kein „Haudrauf-Punk“. Hier geht es ruhiger zur Sache. Gern auch mal mit Klavier und Keyboard. Der Teufel steckt wie so oft im Detail. Und das sind die Melodien und die Texte. Wunderschön. Nicht das Ihr denkt, dieser Mieschka wird immer softer. Nee, ganz so isses nicht. Das macht einfach nur Spaß, weil hier Kopf hinter der Mucke steckt. Hört mal rein. Bitte! Achso, wer Vergleiche braucht... Ich würde sagen, ein guter Mix aus den KAISER CHIEFS und den UNDERTONES...

Wantok Music infottelee uudesta julkaisusta mm. tähän malliin (ja kirjoittaa Peen sukunimen veikeästi Pakarainen):
"Das jetzt vorliegende Resultat kann mit Recht als ein essentieller Beitrag zur finnischen Rock-Geschichte bezeichnet werden. Das Album “Sentimental Hospital” hat alles zum Klassiker! Kantola zeigt sich auf dem Zenit seiner songwriterischen Fähigkeiten und der Band merkt man die Spielfreude bei jedem Ton an."

Jäljelle jää tietysti kysymys, kuka uskoo saksalaiseen musiikkimakuun, jos miettii kuinka Scorpionsin emämaassa tehtiin jopa David Hasselhoffista menestysartisti. Eläväinen skene Saksassa on kuitenkin, pirusti näyttäisivät legendaarisetkin bändit siellä kiertävän. Nuita nettiarvosteluja varmaan löytyisi viikon päästä lisää, mutta tuossa ensimakua.

Levy tuntuu kirjaajan korvaan edelleen mahtavalta ja monipuoliselta. Jorman hurjistunut kapakkapianovaihde ei ole ihan yhtä usein pinnassa kuin muinoin, mutta lähteehän sekin sieltä. Laulut on tehty siivommin, mikkihiirimeininki on vähemmällä. Mutta ennen kaikkea piisit ovat komeaa työtä ja bändi kuulostaa jälleen yhtenäiseltä ja oikealta.

EDIT: Poimin kuvat enempiä kyselemättä mainitulta nettisivuilta, en tullut ajatelleeksi että jollakulla on niihin toki oikeudetkin. Joten on korkea aika lisätä tänne tieto: KUVAT: Heikki Viitanen.