Huiskis ruukussa

En tunne Irlantia juurikaan, mutta sieltä on irronnut erinomaisia kirjoilijoita (Oscar Wilde, James Joyce, George Bernard Shaw, William Yeats ja Samuel Beckett noin esimauksi) ja väkeviä rokkareita, kuten Van Morrison, Thin Lizzy, Rory Gallagher ja maailman paras lontoolainen irkkubändi The Pogues.

Mietin että mielikuvani irlantilaisista lauluista on voimakas, mutta saan silti palautettua mieleen hyvin vähän niitä rallatuksia. Olikos It's A Long To Way To Tipperary irkkukamaa? Lukiossa luokkaamme valmennettiin aiemmilla englannin yo-kuullunymmärryskokeilla, joista yksi kertoili monsterista nimeltä rary, jota joku ukkeli lähti kuskaamaan rantakalliolle vierittääkseen otuksen mereen. Polveillut matka päättyi ratkiriemukkaasti, eh eh, opetukseen "It's a long way to tip a rary".

Irlantilaisista peruskamoista rok-yhteyksissä yli muiden on noussut tietenkin Whiskey In The Jar. Tunsin sen pitkään nimenomaan Thin Lizzyn hedelmöivästä esityksestä, joka on soinut ajoittain liikaakin. Jonain kesänä viime vuosikymmenellä, ilmeisesti 1998 tai 1999, videolle tarttui Metallican Live Covers -keikka telkkarista.

Siinä James Hetfield (kuvassa) vetäisi niin isännän otteella Whiskey In The Jarin, että siitä tuli tuon kesän tunnari, joka piti kuunnella ja katsella usein yöllä kotiinpalattua LUJAA ja väliin pariinkin kertaan. Ilahduin joskus keväällä, kun löysin samaisen version juutuubilta, vaikka yhtä lujaa en saa sitä ainakaan puhtaasti soimaan. Video lie jossain kaapissa, mutta puolinopeus ei pelaa muissa laitteissa kuin siinä, jolla sen alkujaan nauhoitin.

Tässä kolme erilaista versiota, jos jotakuta muuta sattuu aihe kiinnostamaan.

Dubliners

Thin Lizzy

Metallica (live 1998)

Jeh, pelkän tuon esityksen pohjalta nostan hattua Hetfieldille, asenteessa ja soittoasennossa on jotain järäyttävää. Muutkin asiat huvittavat, kuten edellisen basistin Jason Newstedin naama, joka vääntyy teatterin kaksoisnaamion itkuversioksi. Ovelaa on myös rumpali Lars Ulrichin paiskominen, eikä Kirk Hammett pääse tiluttamaan itseään suohon.

Kappaleen sanoista taitettiin tuolloin peistä, olkoon se englanniksi tällä kertaa rapier, panen tähän yhden netistä löytyneen version. En tahtonut tajuta kooruksessa toistuvan "whack for my daddy-o":n verbiä, saati kohtaa "musha ring dumma do damma da".

Whiskey In The Jar (trad.)
As I was going over the Cork and Kerry mountains
I met with Captain Farrell and his money he was counting
I first produced my pistol, and then produced my rapier
I said stand over and deliver, or the Devil he may take ya

musha ring dumma do damma da
Whack for the daddy 'ol
Whack for the daddy 'ol
There's whiskey in the jar

I took all his money, and it was a pretty penny
I took all his money, and I brought it home to Molly
She swore that she loved never would she leave me
But the devil take that woman, for you know she tricked me easy

Being drunk and weary I went to Molly's chamber
Taked my Molly with me for I never knew the danger
But by the sixth or the seventh in walked Captain Farrell
I jumped up, fired both my pistols and shot him with both barrels

Now some men like a fishin and some men like a fowlin
Some like to hear, the cannonballs a roarin
But I like sleeping 'specially in my Molly's chamber
But here I am in prison, here I am with a ball and chain

Jyrkkä on tarina, opetus varmaankin se perinteinen, että naiset ovat petollisia. Eikä rikos ehkä kannata.