26.12.2006

Lastenkirjoja pusaamaan

Tuossa huvipuistoaprikoinnin lomassa juolahti mieleen, että olisi hienoa tehdä itse lastenkirjoja, jotka voisi suunnata suoraan pojalleen. Ei mitenkään omaperäinen idea, tiedetään tiedetään, mutta se voisi olla antoisaa puolin jos toisinkin. Eikä A.A. Milnellä siihen mitään kopiosuojaa liene, kun moni muukin on kaavan varastanut.
Markkinoilla voi olla jo liikaakin tarinoita nalleista, jotka heräävät lasten seurassa eloon, kuten Puh, Uppo , Urpo ja Turpo, ja mitä näitä on. Vaan jospa siihen saisi pienen oman "tiger twistin" aihevalinnoilla. Nimen keksin jo kuukausia sitten yrittäessäni patistaa poikaa unille, sankarin pitää olla Peito.
Ja jos saisi syntymään oikein sarjan, siihen voisi laatia kehitystä ja pitkää jännettä johnholmesiaaniseen tapaan.
Ensin pitää muotoilla kirjoille nimiä:
1. Peito-nalle turvaan Kaipuu kohtuun on kouriintuntuvaa jo vauvana.
2. Peito-nalle lämpimään Turvallisuuden hakua voi käsitellä monella tavalla.
3. Peito-nalle pimeään Rohkeus lisääntyy ja vaatii rajojen koettelua.
4. Peito-nalle lukemaan Taidot karttuvat ja kirjaimet käyvät tutuiksi.
5. Peito-nalle telttailemaan Kypsyessä tapahtuu ihmeellisiä muutoksia ja retkeily kiinnostaa. Timo Taikurin taikateltta ei ole enää päivän kliimaksi.
6. Peito-nalle keskellä päivää! Jossain vaiheessa, päiväunien ollessa kaukainen muisto vain, tapahtuu oivallus, ettei sänky ole vain nukkumista ja sairastamista varten.
7. Peito-nalle nakuna Rohkeus lisääntyy ja vaatii rajojen koettelua.
8. Peito-nalle saa seuraa Hui! Alkaako päiväkahvihammasta kolottaa?
tässä tulee kenties pitkä ja vaikea väli, jolloin lastenkirjat jäävät taka-alalle
9. Peito-nalle ilman telttaa Varttuneelle lepo muuttuu tärkeäksi, jopa ainoaksi vaihtoehdoksi. Mukavuudenhalu vieroittaa retkeilystä. Timo Taikurin taikateltta nousee taas listan kärkeen.
10. Peito-nalle matkalla Mombasaan Kuuma ja kostea tekee paluun, mutta muuttuu pian kylmäksi ja märäksi.
Tässä vaiheessa sankarilla on kenties sellaisia ystäviä kuin Sängy-nalle, Kuikka, Lakana-nalle, Muovi ja ketä näitä on.

Hiukan tuo ehkä vaatii vielä hiomista, mutta jos lastenkirjasarja syntyisi tunnissa, kaikkihan niitä tekisivät. Suunnittelin myös Peito-nallen piirtämistä kuvittaakseni tämän postauksen, mutta pidän lukijoita vielä sen suhteen jännityksessä, miltä tämä omnipotentti sankari näyttää ennen kuin varttuu kohti omni-impotenttiutta.

Kun en tahdo saada meemiä syntymään, haastan armaat lastenkirjaharrastajat luomaan parempaa ideaa lastenkirjasankariksi tai -sarjaksi. Tuossa on näköjään jo kymmenosainen trilogia. Mitä sanotte, esmes Totikko ja Kaula? (Lapsilla on usein ällä- ja ättävikoja.)

9 kommenttia:

Kaura kirjoitti...

No hinputti! Mulla oli vastaavia nallekavereita pienenä! Olin lähestulkoon unohtanut koko jengin. En tosin konsa vienyt nallestooreja ajatusta pidemmälle. Ehkä kersuuvessa oli vain aatoksena se, ettei kehdannut enää pitää vyysiseen esinemaailmaan lukeutuvia unikavereita, vaan mielikuvitusjeppejä nimeltään Peito, Sängy, Pöydä jne. Näinköhän muuten tuonne aikuispäähän sijoittuu Tossu-nallekin? Tuli vain mieleen. Parempi Tossu kuin Silla, sanotaan.

Siru kirjoitti...

Peito on paras ikänään kuulemani nallen nimi! Ihan paras. Jatka ihmeessä kehittelyä. Tuun vaaniin tänne usein odottaen löytäväni kuvaversion =)

Mä puolestani voisin lähteä barbin ja kentin jalanjäljille kehittelemällä tarinan poikanukesta Unta-Molla, jonka tyttöystävä on Kuuta-Molla...

Varapygmi kirjoitti...

Kiitokset kummallekin! Kuvallinen hahmo ei ole vielä kiteytynyt, mutta ehkä Peito näyttää vähän Umppa-Lumpalta.
Tossu-Nalle täytyy kutsua vierailemaan sarjaan, joka voisi kärjistyä vavahduttavasti siihen, kun vastaan tulee Mulla. Se on isompi kuin Sulla?

Siru kirjoitti...

No jaa,siitä en mitään tiedä..
Mut taatusti sir Ulla on isompi ku sir Kulla.

veepee kirjoitti...

Dansuckerilla, Sirkku puhelimessa!

Siru kirjoitti...

Ja aina vaan isonee ;D

Sirkku puhelimessa:
- sir Kulla ei voi nyt vastata,kun Kulla olla suihkussa..

tofikko kirjoitti...

Perhna, nyt vasta (=töihin tultuani) kerkisin lukea näin pitkälle! Koska nisäkäsmanianianiani (no niin, tästä tulikin mureena mieleen, mutta antaa olla) vain jatkuu, niin jätän sanaleikit lahjakkaammille ja alan kehitellä lastenkirjasarjaa Teppo Tupaijan ja Seppo Surikaatin seikkailuista. Eikä vastaan tule näätä eikä Hillevi-hiiri vaan Lucretia Lyhytkuonopussimäyrä.

Näin muuten Wienin luonnonhistoriallisessa museossa täytetyn kaljurotan. Se oli surullinen näky. Kaljurotta elää koko ikänsä samassa käytävässä maan alla. Teppo ja Seppo voisivat rehabilitoida Keijo Kaljurotan maanpäälliseen meininkiin.

Varapygmi kirjoitti...

Moro Tofikko! Olo on tuoreimmassa polkassa mainituista syistä kuin stuffatulla kaljurotalla, onneksi kukaan ei pääse katsomaan tänne maanalaiseen käytävääni.
Surikaatin tapoihin olisi jännä perehtyä kirjassasi, koska en otusta tunne.
Pojan kans tosiaan pitää perehtyä inhimillisiin eläimiin, viimeksi siirrettynä jouluna pyörivät ruudulla Pelikaanimies, jota hän ansiokkaasti jäljitteli, ja montypythonporukan Kaislikossa suhisee.
Saimme myös lahjaksi mummeliltaan, siis äidiltäni, uniseksistiset luontopaidat, joissa lentää liihottavat vampyyrit, siis pelottavat lepakot.

Anonyymi kirjoitti...

Gooey Ducks grow to about two pounds in four or five years.
[url=http://www.gooey-duck.com/]gooey duck[/url]