23.12.2006

Baskerivillen viirut

Urakka on tehty, uupumus torkuttu pois, pyykkejä ei kehtaa tähän aikaan pestä, paariin ei oikein ennätä, kaapissa ei ole mitään voimajuomaa, ruoka ei maistu eikä kirjaan tai telkkuun jaksa keskittyä. Siispä viskaan tänne mielestä ja sähköisiltä keltaisilta lapuilta roinaa ranskalaisin viiruin, baskeri päässä ja patonki kainalossa. Ceyloninteetä pitää vain hakea ensin, hunajan kans.
Tai jospa tekisin vaihteeksi päättömän listan ei mistään?

Paras kuvitteellinen elokuva?
Rochelle Rochelle. Nuoren naisen outo, eroottinen matka Milanosta Minskiin. Seinfeldissä sitä katsellaan niin kankaalta kuin videoltakin. Fiktion fiktio houkuttaa hämärällä tavalla.

Suosikkilainaus Shakespearelta?
The world is my oyster. Ihmettelin tuota vuosia ja kyselin ajoittain sivistyneessä seurassa hönössä, mistä se mahtaa olla lähtöisin. Muistin varmaksi lähteeksi vain Frankie Goes To Hollywoodin, mutta uskoin jossain elokuvaklassikossa sitä käytetyn – Orson Welles puski mieleen. Nettihän sen kertoi, että näytelmä on Windsorin iloiset frouvat (tms) ja että Oscar Wilden versio oli: "The world was my oyster, but I used the wrong fork."
Ihmettelen yhä tuota kuvaa, yhdistän jotenkin osterin rakenteensa ja tuoksunsa puolesta naisellisiin herkkiin alueisiin, mutta pelkään olevani yksin tämän tulkinnan äärellä.

Paras dramaattinen balladi?
Elvis Costello: Man Out Of Time. Loistavan albumin Imperial Bedroom kulmakivi. Jynssäsin vinyylin 80-luvulla hellanrenkaiksi, ostin sitä toisenkin kappaleen, sittemmin olen soittanut tätä kymmeniä kertoja jukeboksista kantapaarissa.

Omituinen epäfiktiivisen kirjan nimi?
Lee Iacocca: Autoelämäkerta. Alkuteos simppelisti An Autobiography, joten suomennosta voisi pitää törkeänä, mutta kun on kyse Fordin ja Chryslerin entisen pampun omaelämäkerrasta, niin nimihän on hieno. Vai onko?

Parasta lastenelokuvaa?
Wallace & Gromit. Poika jaksaa katsella aina vaan uudestaan, mikä ei ole tavatonta, mutta se ei käy LAINKAAN isän hermoon, sillä valikoidut kohdat pitää seurata itsekin mukana. Niin ne alle tunnin pätkät A Grand Day Out, Wrong Trousers ja A Close Shave kuin pitkä Kanin kirous (ja saman porukan Kananlento) uppoavat samalla tenholla. Yllättävämpi suosikki kuusivuotiaalla on Mr. Bean (ei toki animaatio vaan näytelty), jota ei myöskään näytä saavan koskaan tarpeeksi. (Linkin pätkässä eniten häntä huvittaa jouluorkesterista irtoava jatsiesitys.)

Kiehtovin Marilyn-elokuva?
Lemmenloukku. Ei millään muotoa paras, Kesäleski ja Piukat paikat menevät ainakin ohi omalla listalla, mutta oudosti askarruttava epäelokuvallisine kohtauksineen ja metameininkeineen. Esimerkiksi kun Yves Montand esittää rikasta tumpeloa, josta taitavaa hurmuria koulii säkenöivä kolmikko Bing Crosby, Milton Berle ja Gene Kelly. Rouva Monroe on välillä pitkään pois kuvasta, mutta säväyttää tutusti lauluillaan ja koko olemuksellaan.

Eiköhän siinä ollut tarpeeksi satunnaista jorinaa yhdelle yölle. Jos olisi jaksanut miettiä yleisemmin ja rakentaa tuohon punaista lankaa, olisin ehkä voinut saada syntymään kommenteissa tilatun meemin… mutta ei maha mittään, meni jo. Sitä paiten Kanaalilta alkaa hetken päästä NHL-peli.

12 kommenttia:

Elma kirjoitti...

Mukavaa joulunaikaa Pygmilään salalangolle! <3

Kaura kirjoitti...

Huonoin vitsi: Herven (johkin tohon tuli aksenttikin) Rudolf the Rednosed Raindeer -aiheinen vääntö.

veepygmi kirjoitti...

Kiitos, Salakäly! (Anteek maalaisuuteni, mitä tuo <3 tarkoittikaan?) Pygmilän jouluaikeet muuttuvat tunti tunnilta. Heräsin vasta, kun katselin NHL:ää (Columbus voitti Vancouverin) ja lueskelin Led Zep -kirjaa Hammer of the Gods ehkä kuuteen. Ruokaa ja pyykinpesuainetta pitää hakea, kaljaa kans, muuta ei ole mielessä ennen siirrettyä joulua ke/to. Tai no, sarjakuvia voisi käännellä kans urja/kork-akselilla. Sekä kutsua erään läheisen lounaalle/päivälliselle, jos saan palapaistin tehtyä.

Ja moro Kaura! Kismittää, kun en muista aksentin paikkaa saati Rudolf-vääntöä. Joululauluista herkin on Oopeen kanssa muinoin ruotsinlaivalla sorvaamamme:
Hei kuuraparta
puliukko valkoinen
naama valkoinen
nenä punainen
teimme ooluuella sen

dosis kirjoitti...

Hieno lista! Pidä varasi ettei siitä vahingossa tule m**miä tai hjotain. Joulurauhaa ja/tai -iloa vielä näin julkisellakin sektorilla.

Varapygmi kirjoitti...

Kiitos, mut eihän mämmi ole pakollinen jouluna? Cheesy Peace vallitkoon!

Kaura kirjoitti...

Yuletide cheesy peas! Joulunaikaan sopivaa pikkupuuhaa on koota oma vitsi kinkkukankkua sulatellessa. Ainekset: punapartainen Rudolf-niminen skotti, jolla oli venäläissympatioita ja vaimo, jonka kanssa tulee kiistaa, sataako ulkona lunta vai vettä.

Lastenversiossa kerrotaan myös punchline: Rudolf the Red knows rain, dear.

Varapygmi kirjoitti...

He he! Kuten sarjakuvissa sanotaan. Siivous etenee, seuraavaksi palkitsen itseni painimalla Karhun kanssa.
Vielä kun jaksaisi tehdä ruokaa ennenko turvautuu leipään. Aurajuustokananrinta uunissa käytettynä voisi olla poikaa, jos tuuppaisi sinne riisiä ja vihanneksia kylkeen.

Kaura kirjoitti...

Unohdin sit kertoa, että <3 on tiettykin syrän. Näkeehän sen vaikka ottaluullakin, jos siihen liittää suurennuslasin.

Varapygmi kirjoitti...

Ahha! Hiiskatti! En uskalla kertoa, mitä mulla käväisi mielessä, ehdin jopa miettiä mikä olisi osuvampi… jotain sellaista kuin <=3… mutta tuohon on varmasti jo oma näppärämpi versionsa.

Kaura kirjoitti...

o==3 saattaa olla asiantuntijatahojen suosittelema ilmaus. foelqhyi

veepygmi kirjoitti...

No, niihän sen piti mennä! Millainen olisikaan sitten yksi holmes?

Anonyymi kirjoitti...

Gooey Ducks grow to about two pounds in four or five years.
[url=http://www.gooey-duck.com/]gooey duck[/url]