16.2.2007

Nipotusta ja narinaa

Jotkut pikkuvirheet tai oudoksuttavat sanontatavat hiipivät salakavalasti ärsyttävien listalle, koska ne toistuvat inhimillisesti katsoen liian usein lehdissä tai muussa kielenkäytössä. Silloin niistä kuuluu nipottaa ja narista, eikö?

Kielen väärinkäytössään vähäisistä ilmaisuista tulee mieleen pari esimerkkiä, menköön jatkoksi pari vielä epämääräisempää:

pitää paikkaansa Olen sitä mieltä, että asia joko pitää paikkansa tai se ei pidä paikkaansa. (Tai nykyisellä harmaan talouden aikakaudella jotain siltä väliltä.) Häkellyttävän usein törmää tuohon virheelliseltä tuntuvaan muotoon, niin kirjoitettuna kuin puhuttuna. Mutta onko se sitten väärin, en ole varma, koska jokseenkin yhtä järkevältä johdokselta kumpikin tuntuisi.

pilkku kuin Rissaa kielisilmääni pahasti, että sellaiset kirjoittajat tuntuvat yleistyvän, jotka lähes automaattina laittavat sanan 'kuin' eteen pilkun, jopa tyyliin: "volvo on kalliimpi, kuin lada" tai "hän lauloi, kuin satakieli". Ääritapauksissa pilkku voi jaksottaa ajatuksen toisin ja tuoda uuden sävyn, mutta harvoin 'kuin' pilkkua ansaitsee. (Jos oikein innostuu, tuon "lauloi, kuin satakieli" voisi kai väittää viittaavan tarkempaan satakielen jäljittelyyn pilkun kanssa kuin ilman. Se näyttää silti 98-prosenttisesti väärältä.)

saada aikaiseksi En tiedä vaikka tämä olisi hyvää suomea, mutta ihmetyttää kun tutumpi ja tiiviimpi muoto "saada aikaan" näyttää jääneen sen varjoon.

laittaa tai pistää paremmaksi tai korvan taakse Juu, harmittaa kun rehellistä sanaa 'panna' ei uskalleta käyttää, vaikka se monessa sanonnassa on luontevin, ellei pelkää toisten hihittelevän, tsihihi. Itse luotan edelleen vanhaan sääntöön: Neulalla pistetään, ruokaa laitetaan ja muuten pannaan. Tsihihi.

Huvittavaa tässä on tietenkin se, ettei oma pilkutukseni ole mitenkään auringontarkkaa, pikemminkin romanttis-funktionalistista, ja taidan runnella muutenkin turhan kovalla kädellä kieltä, jos siltä sattuu tuntumaan. Maneerejaan ja järjestelmällisiä virheitään on vaikea havaita ja oikaista, mutta toivo elää jatkuvasti, että tekstieni oikolukijat osaavat niihin puuttua ja ennen pitkää umpiluupäähän uppoaa uutta oppia.

Yksi hupaisa episodi takavuosilta käynnistyi lastensarjakuvan puhekuplasta. Sarjakuvassa hienostoväki alkoi riidellä juhlissa ja solvata toisiaan. Eräs nainen kimpaantui alemman kastin perheestä avioliiton kautta seurapiireihin päässeeseen rouvaan. Hän töksäytti käännöksessä: "Senkin naimalla noussut!", mikä kirvoitti vihaisen lukijakirjeen eräältä rouvalta, joka taisi keskeyttää tilauksensakin, koska lehdessä käytetään noin rumia sanoja. En tiedä vieläkään oliko käännös kehno, mutta se askarruttaa, miten tämä rouva tulkitsee vaikkapa sanan 'kaksinnaiminen'. Tsihihi.

Oikeasti mieli oli puhdas jupakassa sikäli, etten pitänyt toista merkitystä olennaisena, koska yhteydestä oli nähdäkseni helppo käsittää, kumpi merkitys oli käytössä. Toisaalta lukijalle niitä hommia tehdään, joten pitää ottaa huomioon sekin, jos joku sana on liian voimakas punainen vaate toisille.

16 kommenttia:

Ohari kirjoitti...

Minusta 'saada aikaiseksi' ja 'saada aikaan' kanniskelevat eri merkityksiä. 'Saada aikaiseksi' meinaisi, että lyhyen, keskipitkän tai pitkän vötkäilyn jälkeen jotain on viimein valmistunut aikaiseksisaajan toimesta; 'saada aikaan' ei sisällä vötkäilyjä mutta on jotenkin kausaalisempi, jonkin toimesta jokin on aiheutunut. Äh, kässäsiks?

Anonyymi kirjoitti...

Tervens! Tuossa taitaa olla perää, mut 'saada aikaan' olisi usein toimiva vaihtoehto, vaikkapa tässä yhteydessä: "En ole saanut mitään aikaan". Siinä 'aikaiseksi' toimii minusta korkeintaan leikkisänä.

Ohari kirjoitti...

Ah, oukkei. Lienee murre-ero tai jotain :-) Minä käyttäisin nimittäin kyllä ei-leikkisästikin: "En ole saanut mitään aikaiseksi." Paitsi jos olisin juuri saapunut paikalle ja se jumalaittoman kallis taulu-tv olisi jo pudonnut seinältä ja mennyt tuhannen palasiksi :-)

Anonyymi kirjoitti...

Jou, ihan oman korvan varassa vetelen taas, autopilotilla. Voi olla silkkaa tuubaa koko polkka. Paitsi se "pilkku kuin", sitä en sulata enkä oikeaksi ikuna usko.

Ohari kirjoitti...

No sama homma, nääs :-D Niin että tuskinpa vain on silkkaa tuubaa, kun noi on sillee hlökohtaisia juttuja. Paitsi tietenkin toi pilkku kuin, siihen saa kaiketi ihan rauhassa puuttua kielenhuollon nimissä, kun se ei liene varsinaisesti tulkinnallinen hommeli. Paitsi ehkä tuossa kuin satakieli -kohdassa joissain tapauksissa. (Hän lauloi niin kauniisti, kuin satakieli. Olis tarkennus siis.) Paitsi ehkä. Tämmöistä tää sitten on, oma kieli :-)

Kaura kirjoitti...

Kannatan tämänkaltaisia postauksia ja perusteluksi viittaan vanhaan viisauteeni: pilkun jälkeen tulee väli siksi, että sinne mahtuisi hässimään.

Anonyymi kirjoitti...

Näino, muuta ei sovi virkata!

Anonyymi kirjoitti...

Älä virkkaa, ei tuu kuin silmukoita! ;D Minä kun tuppaan töissä olemaan varsinainen kielipoliisi ja pilkunhässijä, teen täällä hirmuisia kämmejä. Ihan huolimattomasti, on muka kiire tms. Mutta oletteko huomanneet, että kun nykyisin painotalot käyttävät oikolukuohjelmia, tapahtuu hirveitä! Koska kone ei ymmärrä asiayhteyttä, olen törmännyt yhteen opukseen, joka oli täynnä soopaa (siellä olisi lukenut soppaa ja täydestä olisi mennyt). Paha, kun palautin kirjan, olisi ollut hyvä reklamoida asiasta ja tarjoutua ilmaiseksi oikolukijaksi kirjapalkalla. Minähän olisin niin hullu, että tekisin sen! Kieli kunniaan - myös leikkeleenä! =D

Suojakänni kirjoitti...

Tämmöisiä postaamuksia ryhtyy aina lukemaan valmiiksi kylmän hien peitossa, koska pelko siitä että itse käyttää alvariinsa jotakin pian lueteltavaa synnillistä sanomusta on niin suuri. Ääks, neuroosi!

Kannatan silti tätä pilkun ottamista (hellästi mutta kovaa). Kyllä se sen kestää, vaikka on jo mennyt vähän mutkalle käsittelyssä.

Anonyymi kirjoitti...

Kommentteja, hienoa. Eikö mikään tökännyt vääräoppisena nipotuksena silmään? Nuo ovat tosiaan niin vähäpätöisiä juttuja, etteivät kiusaisi muuten kuin suurella massallaan: koska niihin törmää jatkuvasti.
Hyvä oikoluku on aliarvostettu, rutkalti lukunautintoa kohentava tekijä. (Varmuuden varoiksi, Polgara: leikillä minä vain virkkailin, ei tullut edes kaulaliinaa.)
Helpottiko, Suojakänni, kun ei tullut omia syntejä esiin, jos sinulla sellaisia onkaan?

Suojakänni kirjoitti...

Pilkun rakastaja voisi kyllä käydä kimppuuni eestä ja takaa, koska en tajua pilkkusäännöistä yhtään mitään, eikä opiskelukaan auta asiaa. Vaaralliset latteudet myös vaanivat kaiken aikaa nurkan takana.

Anonyymi kirjoitti...

Samoin, mutta on niiiiiin kivaa käyttää töissä esim. sanontaa: joo, mä voin konfirmoida sitä pomoa tosta sun asiasta (toinen jää katsomaan perään ja miettimään teinkö sen tosissani vai tosissani vai olenko tosiaan niin tyhmä ,D Pahinta on, että kerran sitä ei kukaan edes huomannut! Ns. sivistyssanojen käyttö väärässä asiayhteydessä on niin hienovaraista vihduilua, että kannattaa olla vakituinen työpaikka, jota minulla ei siis ole. Mutta tuotan mitä tuotan - anna heille anteeksi, sillä HE tietävät mitä he tekevät...

Jazmanaut kirjoitti...

Mulla on sama paha vika vetää sanonnat ja sen sellaiset läskiksi. Esim. "Aika kuluu kuin siivilä" on yks lemppareistani.

Varapygmi kirjoitti...

Jou mama, ne pitkät katseet ovat joskus makoisia, vaikkei tarkoitus olisikaan kiusata.
Poppi-Hessu taas intoili männäviikolla(kin) "epäonnistuneista munansaanteluista" malliin:
- pehmeä kaniini
- lokki luodolla
- rusoposkinen intiaani
ja mitähän niitä nyt olikaan.

Jazmanaut kirjoitti...

Kontrabuutioni munan annoksiin:
-Mahtava juttu, matti ja teppo.
-Hieno homma, hohtava mamma
-Nasta fiilis, fist anaalis

Varapygmi kirjoitti...

Nasta fiilis! Rimmaa liiankin hyvin, brrrr, scorchio.