Eilen tavailin Tamperelaista, jossa oli kerrassaan houkutteleva täydennys kotona viihtymiseen. Akvaario, terraario, herbaario, barbaario, muikkunaario ja muut ovat menneen talven lumia, kun tarjolle on tullut tenoriaario. Pitää alkaa heti säästämään, jotta saisi sellaisen.
Ajatelkaapa kuinka mahtavaa on heräillä aamusella, kun tenorit alkavat availla ääntään. Kaiken huipuksi ne näyttävät viihtyvän hyvin myös Tampereen pakkasissa!
15.2.2007
Lemmikkejä joilla on ääni
Hourii Varapygmi omiaan 07:35
Aiheet: naurumurha, pakkanen, tenori
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Kun kuskailin busseitse poikaa esikoulutukseen, tuli vasta mieleeni, että voisin nauttia enemmän baritoniaariosta tai jopa bassoaariosta. Olis aika kiva, jos Martti Talvelan kaltaisia lemmikkejä olisi kämpän nurkassa päästelemässä soidinhuutoja.
Kuitenkin tulisivat liian kalliiksi, kun vokottelisivat naiset, joisivat viinat ja - mikä pahinta - söisivät ruoat! T. nimim. Optimisti
Kerran kuuntelin salaa, kun Matti Salminen ja Johann Tilli keskustelivat kuiskaillen Olavinlinnan salin toisessa päässä, muutama sata metriä minusta poispäin.
Ja vielä, ettei hartaus unohtuisi: Herra varjelkoon minua sopranoaariolta.
Basson huolitseminen voisi olla hintavaa, ulkomuodosta arvellen.
Vetosiko kuiskailu, menivätkö jalat setsuurille? Olen kuullut huhuja, että bassoäänillä on maagisia voimia erityisesti naisten suhteen.
Sama ei välttämättä päde päinvastoin, en minäkään koloratuurisopraanolaumaa ehkä päivittäin kestäisi.
Ei tenoreita! Ei! Eihän tenorius sovi kuin Jimi Tenorille.
Bassoa sen olla pitä
ä
ä
ä
Eikä Tenor tai managerinsa ollut löytää sopusointua niiden sopraanosisarusten kans… täytyy suorittaa lähteiden tarkastusta, että löydän täsmätietoa.
Lähetä kommentti