Muistaako joku vielä Princen kappaleen, jonka usein toistetusta nimestä (kts. otsikko) oli MTV-käytössä sensuroitu viimeinen sana oudolla naukaisulla? Minut on kerran pokattu Doriksessa sen kappaleen tahdissa, sensuroimattomana versiona, mutta siitä on tietenkin hirmuisesti aikaa.
Tuli vain taas niin mediaseksikäs olo, kun tein Kaiken pelityksestä löytämäni meemin "Mikä kouluruoka olisit?". Eikö vaikuta viekoittelevalta:
Olet kuin kaalilaatikko ja lasi vettä
Olet luotettava ja kallisarvoinen ystävä, hyvää pataa kaikkien kanssa. Suhteesi vanhempiisikin on todennäköisesti parempi kuin kellään ystävälläsi.
Fiksuimmat ovat jo huomanneet, että olet vaatimaton, mutta näppärä sekä käsistäsi että päästäsi. Siksi ihmiset tuuppaavat pyytämään sinua talkooavuksi ja soittavat sinulle, jos vastausta tai ohjetta ei löydy Googlesta tai Wikipediasta.
Viihdyt kauniissa kodissasi, ja hyvää elämää on ilta tv:n ääressä. Jos irrottelet, juot lasin viiniä. Taustamusiikiksi sopii kotimainen pop tai popahtava iskelmä.
Tekisi mieli heti irrotella useita kertoja tiheään tahtiin, mutta työt painavat päälle. En tiedä riittäisikö laatikollinen siihen, että jaksaisin kuunnella kotimaista popahtavaa iskelmää kauniissa murjussani.
Tässä vielä testin tarjoilema kaalilaatikon resepti, jota en kuulemma tietenkään tarvitse, mutta ystävät kuitenkin kysyvät sitä minulta. En ole koskaan kaalilooraa tehnyt, enkä tee nytkään, joten sikäli en sitä heti tarvihe:
Kaalilaatikko
gluteeniton
(6 annosta)
Valmistusaika: Yli 2 h
Vaikeusaste: Helppo
1 kpl valkokaali
25 g Flora leivontamargariinia
2 dl vettä
0,5 rkl Knorr vasikkaliemitiivistettä
0,5 dl siirappi
1 tl meiramia
1 kpl sipulia
25 g Flora leivontamargariinia
500 g jauhelihaa
0,5 tl suolaa
0,5 tl viherpippuria
Liemi:
5 dl Flora ruoka -kasvirasvasekoitetta
0,5 tl suolaa
0,5 tl pippurisekoitusta
Pinnalle:
1 dl juustoraastetta
Paloittele kaali suikaleiksi. Sulata rasva isossa kattilassa ja laita kaalisuikaleet kattilaan. Kypsennä 5 minuuttia käännellen kaaleja lastalla. Lisää vesi, liemitiiviste, siirappi ja meirami kattilaan. Hauduta puolikypsäksi. Lisää tarvittaessa vettä. Hienonna sipuli. Sulata rasva paistinpannussa ja ruskista sipulit ja jauheliha. Mausta sipuli-jauhelihaseos suolalla ja rouhituilla pippureilla. Lisää seos kattilaan kaalin sekaan. Sekoita hyvin. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Mausta Flora Ruoka suolalla ja pippurisekoituksella. Valuta liemi uunivuokaan kaali-jauhelihaseoksen päälle. Ripottele kaalilaatikon pintaan juustoraaste. Paista laatikkoa 180 °C:n lämpötilassa 1-1½ tunnin ajan. Tarjoa kaalilaatikko puolukkahillon ja salaatin kanssa.
© Unilever Finland Oy
Jep jep, syksymmällä voisi vaikka kokeillakin, sillä onhan kaaliloora persoonallisen maukas eväs. Hyvä etteivät tillilihaa tai kanaviillokkia minusta tehneet.
14.8.2007
You sexy… woo-ooh!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
30 kommenttia:
Kaalilaatikko- ja vesilasikollegiaaliset terveiset! Perkele! (Kaalilaatikko? Jessus.)
Täältä kans! Perkele toden totta! Että oikein vesilasikin vielä!
Oi, kohtalontoveri? Tämähän sai runosuoleni sytkyttämään.
Ala-asteella jäin vielä lautaselle/
Minut pyyhkäistiin sikojen ruoaksi
Yläasteella harva halusi edes koskea/
Näkkäri korvasi energian jota pursusin
Lukiossa jaoin lämpöä valitulle piirille/
Mutta tunneilla alkoi ikävästi pierettää
Voi olla, että rytmissä olisi vähän korjattavaa, mutta olkoon tuo modernia, rajoja rikkovaa koululaisrunoutta.
Loistavaa koululaisrunoilua täällä!
Kaalilaatikkoa maittavaa/
aivan kuin äidin laittamaa
Terve Kata, kiitos riimistä! En itse uskaltanut niitä sommitella, sillä muistan noin 4. luokalta kauhean runon, jonka sutaisin tunnilla ja joka olisi pitänyt kuulemma esittää kevätjuhlassa.
Minut pelasti alibi, kun isosisko pääsi ylioppilaaksi ja sain valita, että menenkin juhlimaan häntä. Onneton luokkakaveri joutui lukemaan kesäloma-aiheisen "runoni", jossa yksi riimi meni jotenkin näin:
Heitän tikkaa/
Haen ulos Kikkaa
Rytmi oli silloinkin tanakasti metsässä, tapaus puistattaa yhä. En ole toipunut koskaan oikein nauttimaan riimeistä, ellei sitten kyse ole Junnu Vainion pornolauluista. Tai muusta huumorista.
Täällä kans kaalilaatikko! Yäk, en syö. Sen sijaan voisin kyllä irroitella sen viinilaatikollisen kanssa sotkuisessa kodissani.
Minä sain ton saman kans. Huh huh. Eiköhän meidän ole pakko kokoontua irrottelemaan porukalla joku päivä!
Pidän teistä kaikista kollegoista ja itsestänikin monin osin, mutta luultavasti synkeä vihani oikeaa kaalilodjua kohtaan ei koskaan ole sammuva, vaikka kuinka olisi vesilasi vieressä.
Älyttömän hieno runo, josta sävellän menestyspiisin heti kun kerkiän.
Hiiskatti, tehdäänkö meistä kaikista tytöistä kaalilaatikkoa? Sinäkin, Helen.
Tee ihmeessä hitti, Kaura, jaamme sitten teostot.
Kertoivat, että täällä kokoontuu kaalilaatikkojengiä. Piti tulla ilmoittautumaan mukaan.
Minä olen tilliliha! Kuulemma sitkeä sissi.
Olin kauhean nälkäinen kun tätä luin ja aloin seikkailla netissä reseptien perässä, sain sitten idiksen tehdä kaalikääryleitä kunnes muistin ettei täältä saa puolukkahilloa. Nyt olen jo kerennyt soittamaan ikeaan ja kyselemään, heillä on puolukkahilloa. Oli hankaluuksia kun luulivat sitä karpaloksi, juntit saksalaiset.
Koskakohan jaksan ajaa ikeaan, tuohon maanpäälliseen helvettiin on seuraava kysymys.
Ei ole aina siis helppoa, mutta raportoin jahka teen niitä kääryleitä. En aio tod. tehdä mitään tillilihaa, sen haju saa jo aikaiseksi primitiivisen lintsaus olotilan.
Tervetuloa, Marjut, joukkoon tummaan - ja siis kärähtäneen siirapin ja kaalin katkuiseen?
Kata, erilainen nuori. Ei houkuta tilliliha, mutta kaalikääryleistä nälkä kyllä herää. Ja puolukkahillosta kans, toivottavasti löydät hyvää kamaa. Arkinen Pirkka-puolukkahillo toimii minusta hyvin, koska ei ole liian makeaa esmes mustanmakkaran kylkeen.
Onko siellä edes pakastepuolukoita kaupan?
Voi ei, nälkä kasvaa ja työt kasaantuvat kun vaan luuhaan täällä teidän kommenttiloorissa.
Siis tämä on tätä minun iänikuista valitustani, mutta ei täältä saa pakastepuolukoita eikä mustikoitakaan.
Pirkka on aina ihan ookoo. Aion todella ostaa sitä ikean hilloa kun ei ole muuta vaihtoehtoa.
Nyt suunnittelen tosin jo koktail-tilaisuuttaa, koska Ohari kirjoitti juuri Elmalassa vyölaukun kätevyydestä koktailkutsuilla ja mietin nyt sitten semmoisia tikkuun laitettavia taateleita mitkä kääritään rapeaan pekoniin.
Nyt kyllä ryhdistäydyn ja jatkan työntekoa, ellen sitten irtisanoudu ja perusta Kölniin suomalaista ravintolaa.
Pekonitaatelit kuulostavat jotenkin syntisiltä, niitä kelpaa vedellä niin paljon kuin vyölaukku antaa myöten.
Tarttis itsekin jatkaa vielä työntekoa, koska päivällä meni liikaa aikaa huvituksiin.
Kata, tilliliha-sissikomppaniaan ilmoittautuu Zöpönder! Vastuuhemmoja oomme, ja palomiehiä parhaasta päästä. Siinäs muuten kuulitte kaikki, ja siinäs! Isänmaa, täältä tullaan!
Sepä ryhtevää, että kilpailevan tillilihaosaston sitkeät sissit ovat myös palomiehiä parhaasta päästä!
Joudun perumaan puheitani Pirkka-puolukkahillosta, se on muuttunut sitten viime näkemän. Lasipurkki vaihtunut muovitötsään, eivätkä luvut puolukkaa 31 g ja sokeria 37 g per 100 grammaa luvanneet hyvää (ulkomuistista, voivat heittää pinnan suuntaansa).
En arvannut ostaa, pitää syödä musta paljaaltaan.
Täällä myös vastentahtoinen kaaliloota epäuskoisena...katsoo tv:tä popahtava iskelmä taustamusiikkina...täh? Sitä viinilaatikkoa ei varmaankaan lasketa kouluruuaksi?
Jos olisi pitänyt veikata lopputulosta, olisin pistänyt kaikki pelimerkit tilliliman puolesta.
Ja kaalilaatikkoahan ei kyllä tolla reseptillä tule...
Kaalilaatikko. Mutta miten ihmeessä se voi olla "hyvää pataa" kaikkien kanssa?
Terve Pilvi, ovat tehneet paremman käytännön pilan, kun niin monia nimittelevät kaalilooraksi, varsinkin jos resepti on vielä pielessä. Juustoraastetta looran päälle ihmettelin, muuten näytti melko asialliselta tällaiselle, joka ei sitä ole konsaan tehnyt. Aika kalpea tympöinen on tuokin annos, joka kuvassa näkyy, ei houkuttele.
Ja terve Sedis, Islannin valloittaja. Kaaliloora vaikuttaa minustakin kouluruokana enemmän oman tiensä kulkijalta, joka synnyttää pikemmin vastakkainasettelua kuin on hyvää pataa. Ehkä sen aika on sitten tosiaan ohi, siis vastakkainasettelun.
Minäkin olen kuulemma kaalilaatikko :o
Hip hei, mä olin se tilliliha!
Terve Stello ja Kriisi! Täällä näkyy olevan kahta leiriä, mutta muualla on tullut vastaan ainakin pinaattikeitto, kana currykastikkeella sekä näkkäri.
Nyt pitää lähteä lounastamaan, talo maksaa. Ilmaista lounasta ei ole, joten saa nähdä miten se pitää korvata. Toivottavasti ei ole kanaviillokkia, tillilihaa tai kaalilaatikkoakaan, jokin eskoottisempi maistuisi paremmin.
Pinaattikeitto ilmoittautuu, olen kuulemma innostava ja terveellinen vaikkeivat kaikki minusta innostukaan...jaah.
Pekonitaateleita, nami.
Hah täälläkin ilmoittautuu pinaattisoppa ja puolikas muna! Vitsi, mä olisin halunnut olla NÄKKILEIPÄ! (parasta kouluruokaa!)
hdcanis: kyllä MEISTÄ innostutaan mutta ei aina meidän innostuksesta :D
Timbuktussakin kaalilootaa ja vettä.
Odotamme uteliaina Mrs Ruu Morbidin teillekin heittämään haasteseen vastausta, mikä on tämän loistavan Varapygmi-nimimerkin tarina?
Ihmetellään tätä kaalilaatikkoreseptiä, kun meillä kaalilootassa oli myös riisiä tai ohraryynejä? Tässä ei ole tämä on lähempänä siis kaalipataa?
Vai?
Hoi Timbuktu, kiva tavata teitä täällä. Tein kyllä jokin aika sitten selvityksen, mutta teillä lie läheisempi kosketus pygmeihin, ettei vain sarjakuvan välityksellä tarvihe operoida. Se oli täällä:
http://varapygmi.blogspot.com/2007/08/osmon-oppivuodet.html
Helpommin ehkä löytyy oikeasta kainalosta nimellä Osmon oppivuodet. Oi, kunpa löytäisi itsensäkin oikeasta kainalosta…
Tarkemmalla katsannolla tuokin on perin epäilyttävää, että liemen pääaines on kasvirasvasekoite. Lonkalta hakisin vesi- tai lihaliemiosastolle senkin. Eikä mitään turhanaikaista juustoa, koska kaali antaa runsaasti makua.
Anteek, Hdc ja Angela! Kolmas kuppikunta on näköjään tekeillä. Minkähänlaista dialogia Bill Clinton ja Monica saisivat tuosta, että on pinaattikeittoa ja puolikas muna?
Sorvailimme tänään terassilla sen suuntaista tarinaa, että:
Horoskoopista näin, että 80-luvun alun suosituin pornokirja oli Tamminiemen pesänjakajat.
Pahoittelut jos ei aukea, se on vaan niin jumalattoman tyhmä juttu.
Jeps, hyvä selostus, taustat selvisi. Vai asuu Mustanaamiokin Afrikassa? Täällä Timbuktun seuduilla asustaa pääasiassa tuaregeja, maureja ja songhaita, etelämpänä sitten pääväestö on bambarat, maata asuttavat myös fulanit, soninket, dogonit, malinket, khassonket, miniankat, bozot, somonot senufot ja bwat. Neljä kertaa kotomaan kokoisen Malin väestö vaihtelee, pohjoisen arabialais-berberiset kansat ovat varapygmin mittaisia huiloppeja ja etelässä asustaa mustan Afrikan heimoja. Pygmejä ei ole seudulla vielä nähty, luulemme heidän elävän täältä etelämpänä. Pitää ottaa selvää Mustanaamiosta.
Kiva kun kelpasi. Innostuin tarkastamaan akustisesta kartastosta, missä tuo Timbuktu täsmälleen onkaan. Sieltähän se Tombouctou löytyi Malista, läheltä Niger-jokea, Ylä-Voltan yläpuolelta. Muistelen, että jälkimmäinen, jonka pääkaupunki Ougadougou nauratti kovin poikasena, olisi nykyään Burkina Faso. Google ehkä tietäisi lisää, mutta välillä kirjojen selailu on hauskempaa.
Mustanaamion kotimaata Bengalia en tästä Valittujen Palojen Suuresta karttakirjasta löytänyt. Siinä tuntuu olevan piirteitä sekä Afrikasta että Aasiasta, sillä pygmien lisäksi sivuilla kohtaa turbaanipäitä ja tiikereitä. Pygmit taitavat tosiaan viihtyä Keski-Afrikan sademetsissä: Kamerunin, Gabonin ja Kongon olen kuullut mainittavan kansan yhteydessä.
Veikeä lista nuo kansat, useista en ole tainnut kuullakaan. Miniankat esimerkiksi herättävät epämääräisiä ajatuksia, että miltähän heidän rintansa näyttäisivät appelsiinikastikkeessa, mutta se taitaa olla sopimatonta vitsailua.
Timbuktu tuo muuten mieleen amerikkalaisen pariskunnan, joka levytti rockia nimellä Timbuk3, ainakin hienon pikkuhitin The Future's So Bright, I've Gotta Wear Shades.
A Future So Bright You'll Need to Wear Sunglasses? Jossain tiedettiin...
Tilattiin Mustanaamio Timbuktuun.
Lähetä kommentti