6.6.2007

Vaikka se olisi sian otsassa

Männä viikolla ihailin tiikeritoverin spostittamaa sarjakuvaa. Oletin sen ennen pitkää putkahtavan muutakin kautta vastaan, mutta en ole vielä nähnyt. Siispä laitan sen surutta tänne, tietämättä tekijänoikeuksista ja muista avainseikoista mitään. Jos loukkaan niitä, saapi ottaa yhteyttä, poistan tämän tarvittaessa välittömästi.

Mutta surkuhupaisasta mediahässäkästä (tsihihi, hässäkkä mainittu) tuli pitkäaikainen riesa, joka aidosti vähensi haluani lukea julkkisuutisia. Yhtään iltapäivälehdykkää en ole ostanut yli puoleen vuoteen, mutta siihen tämä on vain vähäinen sivujuonne, että totesin joistain asioista nostettavan ärsyttävän paljon turhaa meteliä.

Jotkut kiinnostuivat "skandaalista" (missähän sekin oli?) metameiningillä, ilkkuivat miten muut juoksevat kirjankannen julkaistamistilaisuuteen ja kaikkea sellaista. Minulle se vain jotenkin piirsi kiusallisen selvästi kuvaa siitä, etteivät oikeat asiat kiinnosta – tällä hetkellä tai ylipäätään.

Eilen pidin jonkinlaisena pelleilyn huipentumana sitä, että erehdyin lukemaan kaksi artikkelia siitä, että Merikukka Tötterström-Whatnot on käväissyt jossain ja siitä on syntynyt jotain kopua. En muista mikä ploki minut sinne saatteli, mutta vessapaperirullan heittäminen ei ole asia, josta haluaisin lukea juttua, jatkojuttua ja pahimmassa tapauksessa vielä oikaisun oikaisua. Oli taustalla tapauksen näkemässä pääministeri Mikä Seolikaan tai ei.

Jotenkin vielä loukkaa oikeuttani pitää salaa omassa kammiossani pääministeriämme tylsänä jauhopäänä se, että hänestä kirjoitetaan näin perkeleellisen turhaa asiaa, joka yllyttäisi minut puolustamaan häntä siinä tapauksessa, että olisin lainkaan kiinnostunut henkilöstä ja uskoisin hänellä aivotoimintaa olevan.

Siis pitemmittä puheitta (heh, tsori), erityisen taidokas sarjakuvallinen kiteytys kuukausien jupakasta:


Jälkiviisautta kai tuo on, mutta kuinka paljon vähemmällä olisimme päässeet, jos tämä olisi tyydytty julkaisemaan ennen kaikkea meteliä. Mitähän silloin olisi keksitty tilalle monen monituisiin lööppeihin?

Joku on antanut, joku on saanut, ja kenties päinvastoin. Sellaista kai on sattunut pari kertaa muulloinkin mualimassa, ja hyvä niin, jos haluaa ihmiskunnan olevan olemassa.

10 kommenttia:

kervå kirjoitti...

Tuossa on kyllä todella ansiokkaasti vangittu ajan henki. Taidetta!

Varapygmi kirjoitti...

Jep jep. Onko siinä jäänyt yhtään merkittävää, meitä "suurta yleisöä" kiinnostavaa seikkaa käsittelemättä?

Niin, kenties pääministerin tekniikka ja elimellisyys koon suhteen, sekä hurmaajansa t*ss*t, mutta ne eivät ole tiedonjanoni kärkipäässä.

Kumpi tahansa tai molemmat voivat teoriassa olla oikeasti kiinnostavia ihmisiä, mutta eivät tältä pohjalta minulle.

minh kirjoitti...

No nythän se mun tiedonjanoni vasta syttyikin, en pääse koskaan rauhaan tältä asialta: minkäkokoinen eelin on pääministerillä?????!!!!
Aiemmin ei kiinnostanut yhtään, mutta nyt olen tämän linkkisi kautta mennyt lukemaan kaiken vessapaperinheittelystä. News to me! Ja uskoisin vahvasti, että lisää on tulossa, jihuu!
-minh-

--KATA-- kirjoitti...

Hienosti kiteytit tämän homman.

Varapygmi kirjoitti...

Tervens! Olette selvästi hengessä mukana, mutta haluan korostaa, että säihkyvä sarjakuvallinen kiteytys on jonkun sellaisen työtä, jota en tiedä ja tunne.

Toisaalta, totesin pitkästä aikaa tykkääväni jostain omasta lauseesta. Se oli: Joku on antanut, joku on saanut, ja kenties päinvastoin.

Kiteyttää kai sekin osaltaan, vaikka Kata ajatteli varmaan sarjakuvaa.

Kaura kirjoitti...

Minäkin, viaton sinisilmä, olen luullut, että meillä on oikeitakin ongelmia (TM) toitotettavaksi. Aargh.

Tietysti on mielenkiintoista, miten yhdellä kädellä pääministeri silittelee yksinhuoltajia ja toisella läpsii kuraa naamalle. Mutta ei sekään NIIN mielenkiintoista ole, että siitä jaksaisi lukea yksityiskohtia. Ainakaan siitä silittelypuolesta.

Tosikko kirjoitti...

Älkääpäs nyt naljailko. Miettikää mitä tämäkin wc-paperitapaus on antanut suomalaiselle journalismille: jutun, jossa testataan empiirisesti, minkämerkkinen wc-rulla silmälasien sankaa kohti heitettynä tekee pahinta jälkeä (IS eilen)! Ei kuulkaa asiakysymyksistä tällaista luovuutta irtoa.

t. nimim. tahdon isona kesätoimittajaksi

veepee kirjoitti...

Haluaisin kiteyttää tähän, että itse käytän Euroshopper-merkkistä niin pyyhkimiseen kuin heittelyynkin.

Spoiler! Juonipaljastus! Oikeaa asiaa! Yöllä piti katsoa kovalla tohinalla NHL-ottelu, mutta tohina äityi sellaiseksi, että tulimme kahdella taksilla toinen pizzerian, toinen grapparian kautta.

Grapparia ollen toverini golfmogulin asunto, jossa sattui olemaan tyrkyllä litra italialaista paloviinaa. Grappa on pahaa, mutta voimakasta.

Simahdin kesken pelin, näyttävät vieraat löytäneet ulko-oven, mutta vinhalta näyttää pizzalaatikoiden ja keskenjääneiden fisugrappapaukkujen meri.

Se on pientä, sillä Teemu Selänne liittyi Stanley Cup -voittajiin.

Polgara kirjoitti...

Ensiksi: Sarjakuva on HIANO! Vaikuttaa jotenkin tutulta, siis tarkoitan, että kädenjälki siis.... seeli-seli-seli...*huoh*. Josta pääseekin näppärästi siihen, että ei jumankekka, vessapaperiepisodi joutui kuvalaatikon pääuutisiin! En ollut uskoa, totta oli! Mihin olemme menossa? Helvettiin? Hunningolle? Pois?

Varapygmi kirjoitti...

Se on hirmuista menoa. Eiköhän aiheesta riitä syväanalyysia taas muutamiin pääkirjoituksiin, vähäisemmistä kolumneista puhumattakaan, pakollisen lööppiuutisoinnin ohella. (Lööppisoinnin?)