Oli tullut kommentteja, että täällä olisi turhan hiljaista. (Morjens vaan, Kata ja Angela! Kyllähän tuollainen lämmittää.) Taisi tuossa pari viikkoa hujahtaa, ettei näppistä jaksanut juuri kurittaa muuta kuin työ- ja spostiasioissa.
Ei nytkään ole mitään erikoista kerrottavaa tai jaariteltavaa. Töitä, sukulointia, teeveen tölläämistä ja satunnaista hönöttelyä.
Sen sijaan Poppi-Hessu lähetti kuvan rovaniemeläisestä palvelualan yrityksestä, jonka nimi kiehtoi ja vilkastutti mielikuvituksen liikettä. Lähettipä terveisiä plokin lukijoillekin, kun anelin lupaa tuupata kuvan taas tänne.
Katsellaan vapumpana, jos päällimmäiset paineet ovat helpottaneet, niin voisi kirjoitella vaikkapa pubivisailemisesta tai sisäfileen kokkailusta herkutteleville herroille. Jallukastike on aihe, jota on tullut jo hiukan jalostettua eri suuntaan, kun kohtasin yllättäen tarpeen keitellä sen suunnan lientä.
26.4.2007
Suhaamista
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Juu sak, bat duu juu svallou? Jestas :-D
Mii Taazan, juu suk, sano entinenkin viidakon kuningas rappiovuosinaan.
yee! osmopoliitti-pykmi is päk. mii häpi laik papi :D
poppikselle terkkuja!
Terveiset P.Hessulle! Hienon näköinen lukaali kuvassa.
Luulisin että lukaalin pyörittäjän oikea nimi on:
Aijäm Not Verigud Ät Mai Wörk
Tulisivat mainoskirjaimet vaan niin kalliiksi, että on valittu tuo lyhyempi lempinimi Mii Suk.
siis: ...ö papi :)
Eilen illalla juuri pyörin sängyssä potien morkkista omasta runosuolen-tukkeumastani ja päivitysviiveestäni, kun yhtäkkiä tajusin kylmän hien peitossa että V.Pygmistä ei ole kuulunut mitään ikiaikoihin. Huh huojennusta!
Onkohan Mii Suk sukua Lii Sukalle? Hänkään ei ollut kovin kummoinen askareissaan - kuten lastenlaulu raportoi, ei rantaan viety pyykki tahtonut millään kuivua, ja loppupeleissä tuuli taisi viedä koko paskan.
Terve SK! Otan osaa kylmän hien tuntemuksista. Vaan eihän väkisin kannata tehdä paljon mitään, varsinkaan palkattomia huvituksia. Lii Sukka parka, en oikein muista laulua. (Alkoi vainoamaan Magdaleena aivokuorta jostain syystä.)
Olen päivän mittaan yrittänyt kuroa kiinni lukematta jääneitä posteja, lastuja ja polkkia, niitä on näköjään karsea liuta. Milloin tämä huvittelu pääsi laajenemaan opiskelun kaltaiseksi harppovaksi lueskeluksi?
Hienoa se on tietenkin pohjimmiltaan, on omaa tyhmyyttä jos sen sallii muuttua raskaaksi. Ei kaikkea tarvihe lukea, nähdä, kokea ja ymmärtää. Aika harva siihen on kai venynytkään, mutta jokuset ovat voineet nääntyä yrittäessään. (Enkä puhu toki pelkästä Plokistanista.)
Lähetä kommentti