Pitkäperjantain Rififi

Puppua, että tämä perjantai niin pitkä olisi, aika on mennyt kiitämällä. Telkkarista tuli heti aamukahvien jälkeen William Wylerin hyvänolon klassikko Loma Roomassa (Roman Holiday, USA, 1953), joka poisti kätevästi taas yhden imdb-meemin aukoistani, mutta imaisi myös pari tuntia parasta työaikaa.

Se oli silmääni lenseän rattoisa tähtiloiston ja matkailumainoksen yhdistelmä. Tekijät ovat eliittiryhmää, kuten tarinan bulvaanin turvin (joka pokkasi Oscarinkin gaalassa) kirjoittanut mustalistalainen Dalton Trumbo. Sekä pääosien Gregory Peck ja läpimurtonsa tuossa tehnyt Audrey Hepburn.

Saati ohjaaja Wyler, jonka mestariteosta Parhaat vuotemme (The Best Years Of Our Lives, 1946) voisi nostaa esiin Ben-Hurin, Neitoperhon, Funny Girlin ja tämän Rooman-loman ohella tai kustannuksella. Tai no, merkkiteoksia on oikeastaan hirmuinen liuta, Wyler oli vaativa, huippujälkeä tekevä ammattimies.

* * * * *

Katselin tuossa huvikseni päivän kunniaksi, millaiset pinnat netissä saa John McKenzien Pitkä pitkäperjantai (The Long Good Friday, GBR, 1980). Näyttävät kehuvan merkittäväksi brittielokuvaksi, kuten kai pitääkin. Oikeastaan muistelin lähinnä, onko se suomennettu juuri noin, eli suoraan, vai pitäisikö siitä virittää ristiin Hyvä pitkäperjantai tai Jumalan pitkäperjantai. Good Friday kun on muovautunut nykyiseksi alkumuodosta Godes Friday (eli God's Friday).*

Pohjoismaat näyttävät olevan ainoita jotka tätä päivää pitkäksi nimittelevät. Ruotsalaisille tuo elokuva on "verinen pitkäperjantai" (Den Blodiga Långfredagen). Myöhempänä nimenä Suomessa on toiminut yhdistelmä: The Long Good Friday – Pitkä perjantai. Tautologian voi kai välttää noinkin.

Saksalaiset olivat keksineet nimetä sen Rififi am Karfreitag, jonka suomensin otsikoksi.

* Wikipedia kertoo samaan syssyyn, että 'goodbyen' alkumuoto on "God be with you". Niinpä tietysti, en ole tullut edes ajatelleeksi.