Aamusella luin totuttuun tapaani Kemppisestä jatkomietteitä historiasta, jolloin havahdutti tällainen lause: "Yleinen käsitys menneisyyden tapahtumasta on joskus tärkeämpi kuin oikea käsitys tuosta tapahtumasta."
Siitä kumpusi mieleen John Fordin elokuva Mies joka ampui Liberty Valancen, josta on juuttunut takaraivoon lehtimiehen ajatus: "When the legend becomes fact, print the legend." Näköjään Scott Eyles on ottanut Ford-elämäkertansa nimeksikin tuon Print the Legend.
Muutama viikko sitten musavisan elokuva-aiheinen spesiaalikysymys koski tuota elokuvaa, mutta se oli muotoiltu hankalasti niin, että elokuvakappaleesta piti tunnistaa leffa ja kertoa sitten kappaleen laulaja sekä leffan ohjaaja ja nimiosan esittäjä. Kappale oli Gene Pitneyn The Man Who Shot Liberty Valance, jota EI kelpuutettu elokuvaan.
Nimiosa vaati erikseen mietintää, sillä legendan mukaan miestä, joka ampui herra Valancen, esitti James Stewart (senaattoriksi kohoava Ransom Stoddard), vaikka oikeasti surmatyön teki John Waynen esittämä Tom Doniphon. Tarkistusutelun jälkeen kävi ilmi, että kysymys koski itse Valancea, jota taas esitti Lee Marvin. Upea elokuva, veikeä kysymyskin. Eylesin kirja olisi varmaan mielenkiintoista tutkittavaa, vaikka olihan Lindsay Andersonin Ford-tutkielma jo sangen syvä läpileikkaus. Osaako joku kertoa Eylesin meriiteistä enempää?
x x x
Harhauduin viimeksi kirjoittamaan haihatuksia tiirailusta. Poppi-Hessu kimpoutui niistä lähettämään spostitse mainion kuvan, joka on Heikki-Pekka "Tilt" Miettisen käsialaa ja ilmestynyt kuulemma Pahkasiassa 3/87.
Juu, suhtaudun sangen kevytkenkäisesti ohimenevään rauhasten tarkkailuun, koska siinä harhautunut kyylääjä tekee selvästi vain itsensä tomppeliksi, tuskin uhkaa tiirailun kohdetta millään enemmällä. Korostan siis, että näen sen eri asiana kuin seksuaalisen häirinnän. Ei ole kumpikaan jaloa toimintaa tai ylpeilyn aihe, mutta hyvien tapojen vastainen käytös kannattaa varmaan pitää erossa lainvastaisesta toiminnasta, jonka loukkaavuuden tervepäinen perpetraattori kyllä itsekin tajuaa.
Pop-Hes kehotti myös tutkimaan Moposivujaan, jonne oli tullut arvokasta tietoa tammikuun tenutuksen voittajasta, samoin kuin Ruotsin rallin kuninkaasta, joka sattui olemaan samainen Setä Mäxi molemmissa tapauksissa. Oletan rallin ratkenneen kylpyammeeseen rakennetussa kuppi-istuimessa, josta voipi ohjailla konsolipeliä. Siitä on ollut sivuilla hienoja kuvia.
Samoin moposivuilla ennakoidaan jo torstaista alkoholin ystävän päivää, mikä palautti mieleen muinaisen tekstailun. Lähetin kaverin puhelimeen varoituksen juhlapäivänä, ettei kannata purematta niellä tyttöystävän puheita, koska parhaillaan vietettiin Valetiineen päivää. Olisiko oma kumppani ollut raskaana, että sellainen tuli mieleen. Ällistyin kaverin salamannopeasta vastauksesta, kun tällä sattui olemaan Rovaniemen junassa aikaa nakutella. Hän kertoi napottelun harrastajien perustaneen, olikohan se Eeron baarissa, oikein yhdistyksen, jonka nimi oli Ry Ystävän päivä.
Minkähän takia tuntuu kuin olisin kirjoittanut nämä kaikki löperöinnit tänne jo aikaisemminkin?
12.2.2008
Valetiineet
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
No jäin tuon sun linkin kautta seikkailemaan Napapappojen sivuille. Sieltä sitten päädyin Eläkeläisten Humppakauppaan ja nyt olen onnistunut tilaamaan itselleni hihamerkkejä ja jääkaappimagneettejä. Piimäkassinkin pyysin tilaukseen!Kavereille kanssa. Oho.
Vau. Olen kuullut huhua ja nähnyt jotain livepätkääkin, että Eläkeläiset uppoaa Saksassa. Onko osunut paikallisia faneja tuttavapiiriin?
Omituinen ilmiö, mutta naurattaa välillä lujaa.
Joo, he nauttivat täällä suurta suosiota. Olen ollut useammallakin keikalla, ne ovat aina täynnä. Parikin saksalaista ystävääni kulkevat Eläkeläiset t-paidoissaan. Sitten kännissä he aina huutavat minulle HUMPPA!
Ilmiö on sangen mielenkiintoinen. Pelkään vaan mennä niille keikoille, koska jos siellä vahingossa ottaa kontaktia yhtyeeseen, niin siitä voi seurata alkoholimyrkytys.
Mulla on blogiblokki. En pysty kirjopittamaan omaani mitään. Käytän teidän muitten palstatilaa kiitos.
Heh, kiertävät säännöllisesti Saksaa, joka vuosi ovat täälläkin olleet siinä huhti-toukokuussa (ainakin kerran vappuaattona, mikä onkin hyvä yhdistelmä olla ihan massiivisessa kaatokännissä).
Tuttavapiiristä löytyy yksi fani, joka tosin on asunut Suomessa myös ja kieltä puhuu...
Kata ja Hdc, hauska kuulla. Voi olla, että humpan suuruus valkenee tosiaan paremmin voimajuubassa eli nenässä,
Yksi kaveri tapasi jo viime vuosituhannella soitattaa Eläkeläisten levyjä kuppilassa ja lupasi tuopin, jos tunnistaa alkuperäisen kappaleen olikohan se viidessä sekunnissa. Toinen taas tuntee sitä sakkia, koska ovat törmänneet soittohommissa.
Oletteko tutkineet aarrekarttaa? Käsitin että Eläkeläiset ovat haudanneet viinapulloja Saksanmaalle ja kertoneet sijainteja nettisivuillaan. Oliko se Jägeriä vai mitä he nyt pyytävät evääksi takahuoneeseen.
Lähetä kommentti