Visailujen varteenotettavia puolia on se, että oudot kysymykset lennättävät ajatukset merkillisille sivupoluille, jotka joskus liittyvät oikeisiin asioihin ja useammin vain tuottavat turhaa leikittelyä sanoilla. Silloin tällöin aukkoja tiedoissa tulee kuitenkin tarkastettua netistä tai vielä mieluummin akustisesta tietosanakirjasta, kenties heti seuraavana päivänä.
Meistä koostui parina viime tiistaina iskuryhmä, jossa oli sekä huonojen sanaleikkien että märkien juomien kohtuutonta harrastusta. Onneksi Bacchus varjeli sen verran, että useimmat käänteet ovat unehtuneet, mutta yksi jäsenemme Poppi-Hessu on kärttänyt polkkaa, jota luultavasti epähuomiossa lupailin. Sen aiheena piti olla Sylvi Saimon ura.
En muista miten tarina siihen polveili, mutta ainakin kertasimme väsyneitä Paavo Nurmi -aiheisia kompakysymyksiä, kuten "Montako olympiamitalia hra Nurmen kaulaan pujotettiin?" ja "Mistä kisoista Paavo Nurmi toi viimeksi olympiakultaa Suomeen?" Jotenkin tästä kai päästiin hänen miehuudenosoituksiinsa ja Urho Kekkoseenkin sekä pohdintoihin, kuinka perehtyneitä he olivat puolestaan Sylvi Saimon uraan.
Siis älylapsellista touhua, mutta kun teema alkoi toistua yhä oudommissa yhteyksissä ja herätti iskuryhmän sisälläkin kysymyksiä, mistä siihen ollenkaan jouduttiin, olimme jo lähellä huonon sisäpiirin huumorin alkulähteitä.
Poppi-Hessu antoi minulle ja muillekin jäsenille terhakkaan käyntikorttinsa, jonka skannasin tähän.
Eilen hän puolestaan lähetti spostiviestiä, että yllä olevassa lapussa vinkatulta kotisivulta voi noutaa pdf-muodossa tiedotelapun, joka kannattaa kiinnittää postiluukun yläpuolelle. En taida toteuttaa tuota, koska rappuni ovi on lukossa ja posti kannetaan laatikkoon, mutta tältä se näyttää.
On kai kuitenkin pakko koota lyhyt kertaus Sylvi Saimon urasta (lähde Wikipedia):
– Sylvi Riitta Sikiö syntyi 12. 11. 1914 Jaakkimassa, Laatokan Karjalassa.
– 1936 sukunimeksi vaihtui Saimo.
– Toimi sodan aikana ilmavalvontalottana.
– Maataloustöihin kouliintuneena kävi maamieskoulua 1945.
– Valmistui liikuntaneuvojaksi 1948.
– Toimi Hämeenlinnan keskusvankilan vartijana 1946-48 ja kerho-ohjaajana 1956-61.
– Aloitti kilpaurheilun jo nuorena lajeinaan suunnistus, hiihto ja yleisurheilu, kunnes siirtyi melontaan.
– Osallistui Lontoon olympiakisojen 1948 melontaan ilman mainittavaa menestystä.
– Voitti 1950 Kööpenhaminassa MM-kultaa melonnassa.
– Helsingin olympialaisissa 1952 Saimosta tuli 37-vuotiaana ensimmäinen naispuolinen suomalainen olympiavoittaja kesälajissa. (Tällöin ei lasketa Suomea edustanutta saksalaissyntyistä Ludovika Jacobssonia, vaikka hän voitti Antwerpenin kesäkisoissa 1920 miehensä Walterin kanssa pariluistelun, koska laji kuuluu talviolympialaisten piiriin, mutta sellaiset järjestettiin ensi kertaa vasta 1924 Chamonixissa.)
– Historiallinen olympiakulta tuli 500 metrillä kajakkiyksiköissä 28.7.1952 ajalla 2.18,4. Hopeaa otti Gertrude Liebhart (AUT) ja pronssia Nina Savina (SOV).
– Saimo valittiin vuoden naisurheilijaksi 1948, -50 ja -52. Seuraava kesälajien olympiakultaa voittanut nainen oli 44 vuotta myöhemmin Heli Rantanen Atlantan keihäänheitossa 1996.
– Aktiiviuran, joka meitä niin kiinnosti, jälkeen Saimo toimi Keskustan kansanedustajana 1966-78 ja presidentin valitsijahenkilönä 1956, -62, -68 ja -78. Hän oli myös valitsemassa presidentti Urho Kekkosta poikkeuslailla 1974.
– Sylvi Saimo kuoli 89-vuotiaana 12.3.2004 Laukaalla.
Ettäs tiedätte. Lisää kaikenlaista uutta ja turhanaikaista hupatusta löytyypi tuolta Napapappojen epäviralliselta kotisivulta, johon on linkki oikeassa kainalossa, mikä taas on aika hikisessä kunnossa, koska sitä ei ole aikoihin siivottu ja deodoranttia en käytä.
12.10.2007
Saimoni miettii uraansa
Hourii Varapygmi omiaan 09:28
Aiheet: naurumurha, Saimo, visat
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Moninkertaistin sitten Sylvi Saimo -tietomääräni. Kiitos.
We aim to please, sano.
Jos totta puhutaan, niin järkyttyneenä katselin mitä tuli taas kirjoiteltua, vaikka tavallaan kiinnostikin, mistä kaikesta Saimon suuri maine koostuu.
Pikku tarkennus lisäykseeni Antwerpenin kisoista 1920: talvilajit (kaunoluistelu ja jääkiekko) järjestettiin eri aikaan jo huhtikuussa.
Saimo puolestaan oli Lontoossa 1948 jo kuudes melonnassa, joten menestystä voi pitää kohtalaisena pikemmin kuin ei-mainittavana.
Helsingissä 1952 puolestaan "talonpoikaistyttö S.S. Lievestuoreelta Keski-Suomessa" nostatti mitalisaaliimme "miltei "inflatooriksi"".
(Tarkennuksissa lähteenä Martti Jukolan Suuri olympiakirja, 1952)
Muistin vasta, että väänsimme väkinäisesti vanhaa juttua Nurmen olympiakullista, josta siirryimme puhumaan Saimon olympiakullista, mikä onnahteli ilahduttavasti, koska niitä oli vain yksi… siis kultamitaleita. Sitten pyrimme nivomaan legendaa Nurmen olympiakullista ja Saimon aktiiviurasta väkivaltaisesti yhteen. Hmm, kannattikohan tämä selvittää?
Mielenkiintoinen urheilukatsaus. Sylvi Saimohan oli tomera mimmi! Kaikkien "suomalaisnaisurheilijoiden emo".
Hymyilevät Hannekset, Lentävät suomalaiset ja Julma Juhat olivatkin sitten miehiä.
Urheilu on ihanaa, Angela. Aamupäivällä ihmettelin miksi eksyin kirjaamaan tällaisia suuria hetkiä historiasta ja saanen nyt kerrata mieleeni nousseet syypäät: P. Nurmi, S. Saimo, P-Hessu, Angela X.
:D :D :D :D
Lähetä kommentti