Jaahampsis, Angela niin vetoavasti yllytti tekemään Kumman kaa -meeminsä, että pitää ryhtyä sulattelun jälkeen toimeen. Kiperiä kohtia oli useita, joko niin että molemmat viehättävät tai ettei kummastakaan saa vertauskuvallista suu- tai näppituntumaa. Otan linjaksi röyhkeästi, että kun molemmat kutsuisivat sängyltä vaihdettuaan jotain mukavampaa päälleen, valitsen kummalle antaisin kunnian vetää vielä mukavampaa päälleen.
Lyhyet selitykset ovat paikallaan. Teen samalla sinunkaupat ja käytän etunimiä, anteeksi vain omavaltaista tungettelua. (Se on toisaalta pientä noiden premissien jälkeen. Millainen Tanja mahtoi olla premissinä?)
{ } Sigourney Weaver
{x} Isabella Rossellini
Varhaisaikuisena koin Sigourneynkin vetovoiman, varsinkin SNL-sketsissä, jossa pilkattiin Alien-ratkaisua riisua hänet aina teepaitasilleen ilman liivejä, mutta Isabellassa on harvinaista salaperäistä taikaa, minkä tietenkin liian monet mainokset turmelivat.
{ } Kata Kärkkäinen
{x} Laura Malmivaara
Kata olisi heistä lähempänä pygmin mittoja, mutta Lauraa sattuu pukemaan pitkä ryhdikkyys minuun vetoavasti.
{ } Eva Longoria
{x} Angelina Jolie
Angelinaa ei aina erota huultensa takaa ja Eva taas on liian teollisen näköinen. En tiedä, molemmat kauniita, mutten ole ihan varma, onko heillä esimerkiksi ruumiintoimintoja lain.
{ } Anneli Saaristo
{x} Ulla Tapaninen
Harvinaisen kiperä kohta, sillä Annelin laulama "tyhjät sanat kolisivat kivinä laaksoon" ilahduttaa pollajukeboksissa, mutta toisaalta hänen kantavaa riitelyään ei ollut yhtä kiva kuunnella Pinellan terassilla Turussa ammoin. Ehkä Ulla olisi vekampi.
{x} Uma Thurman
{ } Nicole Kidman
Ei epäilystä, Umasta olen pitänyt vuosikymmeniä, olisiko eka salatapaamisemme ollut Gilliamin Paroni von Münchhausen tai Frearsin Valheet ja viettelijät. Nicole on monipuolinen näyttelijä, mutta ulkonäkönsä puolesta vetoaa yhtä paljon kuin kaunis nukke.
{ } Leena Harkimo
{x} Kirsi Piha
Leenankin viileä, asiallinen kauneus viehättää, mutta Kirsi vielä enemmän, erityisesti kirjablogissaan osoittamansa harrastuksen vuoksi. Sitä on ilo seurata.
{ } Jessica Simpson
{x} Christina Aquilera
Huitukoita molemmat, Jessicasta tulee ikävämpiä mielikuvia.
{x} Maria Guzenina
{ } Tanja Saarela
Marian katseessa ja persoonallisissa piirteissä on jotain kiinnostavaa. Tanja näyttää yhä missiltä, siis vähän epäihmiseltä, vaikka oli varmaan kauniimpaa kastia heistä.
{ } Victoria Beckham
{x} Niina Herala
Victoria on tuote, jota en ostaisi. Niinasta en osaa sanoa oikein juuta, en jaata.
{ } Pirre (Eija Vilpas)
{x} Hansu (Riitta Havukainen)
Fakta homman vanhoissa jaksoissa ovat molemmat huikeita, mutta arkisemmissa yhteyksissä heistä vetoaa Riitta selvästi enemmän.
{ } Lena Olin
{x} Geena Davis
Toisen sukunimi on suomen kieltä, toisen ex-mies taas on ex-suomalainen. Lenaan ei ole kummempaa kontaktia, Geenasta olen monessa elokuvassa tykännyt, jopa muinaisessa Tootsien pikkuroolissa.
{ } Erja Häkkinen
{x} Outi Mäenpää
Erja vaikuttaa jotenkin kolkolta ja etäiseltä, Outilta on nähnyt jonkun hyvän roolityön.
{x} Irina Björklund
{ } Miia Nuutila
En muista tähän hätään Miiaa, joten Irina pyyhkäisee ohi monilla kiinnostavilla elokuvaesiintymisillään.
{x} Julia Roberts
{ } Sarah Jessica Parker
Jaa-a, Julia iski aika tymäkästi muinoin Pretty Woman -elokuvassa. Vähin Erin Brockowich oli kans ihan kiva. Sinkkuelämää olen kans kattellut yllättävän paljon, muttei Carrie siinä eniten eroottisena hahmona säväytä.
{x} Kiira Korpi
{ } Eva Wahlström
Nuoria tyttösiä, en osaa ajatella naisina, mutta suositaan nyt tomperelaista. Sitä paiten, olen haaveillut tilannetta, että neiti Korven poikaystävälle joku huutaisi "Kiiras tuli!" (Mieluiten ehkä intiimissä tilanteessa neiti itse.)
{x} Hillary Clinton
{ } Päivi Lipponen
Hui sentään, ei mitään Päiviä vastaan, mutta olisihan aito ballbuster hauska kohdata.
{x} Susanna Sievinen
{ } Susanna Kuronen
Mahdotonta. Orkesteri, Ruusus-jenkkaa!
{x} Lisa Marie Presley
{ } Céline Dion
Mahtava fantasia, jos pääsisi Frank Drebinin sandaaleihin ja saisi soimaan Herman's Hermitsin styken I'm Into Something Good, niin voisin kirmailla Elviksen lesken kanssa. Ai niin, tuo on tytär, saako vaihtaa äitiin? Nice beaver!
{ } Kaija Koo
{x} Anna Hanski
Jaa miksi? Ehkä Kesäviinin ja parin muun mukavan rallatuksen takia.
{x} Arja Alho
{ } Angela Merkel
Suosin kotimaista. Ei kai tämä Arja kehuskellut aprikoosillaan? Se vähän pelottaisi.
{ } Aira Samulin
{x} Tarja Halonen
Pressan kaa en oo koskaan ennen ollu.
{ } Demi Moore
{x} Jennifer Aniston
Nyt pitää tunnustaa se motiiveista kenties ilkutuin, elikkäs ryntäät. Demi viehätti nuorena ja luonnollisena, mistä onkin paaaaljon aikaa, kun taas Jenniferin kolmiulotteisuus hätkäyttää yhä.
{x} Kristiina Halkola
{ } Katri-Helena
Ostin Krrr*… Halkolan varhaisalbumin kummitytöllekin lahjaksi, koska siinä on loistavaa Chydenius-kamaa. Olikohan se Jos rakastat? Kantri-Helena on hupaisa tapaus hänkin, mutta ei vetoa. Kuka uskaltaisi astua Panu Rajalan merkkaamalle reviirille?
{x} Naomi Campbell
{ } Claudia Schiffer
En piittaa ökymalleista, mutta mitä tummempi iho, sen vähemmän poseeraus ehkä kiusaa. Joo, koska ne on kaikki samannäköisiä.
{ } Sofi Oksanen
{x} Leena Lehtolainen
Sohviin kammetessa tulee usein selkä kipeäksi, koska olen niin pitkä. Neitosesta en taas tiä pal mitään, mutta valitsen Leenan, koska hän pitää ramopunkista ja olen viihtynyt kirjojensakin parissa.
{x} Salma Hayek
{ } Pamela Anderson
Pamela oli kuulemma kaunis ennen leikkauksia, mutta nykyään on pelottava. Hayekin pikanoppaa kutsun nimellä Salman Rushdie. Pilasi paljon, että näin elokuvan Frida, mutta silti.
{x} Madonna
{ } Melanie Griffith
Melonista olen tykännyt monessa elokuvassa, varsinkin mikkihiiripiipityksestään nuorempana. Madonna taas on vetänyt sellaisia övereitä, että on tuntunut rasittavaltakin monesti. Valitsen vanhojen hittien, sanotaanko Immaculate Collectionin pohjalta.
{ } Sandra Bullock
{x} Gwyneth Paltrow
Anteek Sandra, että hylkään, mutta Gwynethiä elokuvassa Rakastunut Shakespeare on vaikea ohittaa. Gwynethiä on myös kiva taivutella: Gwynethkö on valintasi? Gwynethpä Gwyneth.
{ } Agnetha Fältskog
{x} Anni-Frid "Frida" Lyngstad
Hee hee, tätä piti miettiä jo ennen kuin opin tumputtamaan tai pääsin lukioon, kumpi nyt tulikaan ensin. Pidän vanhat asemat: Frida. (Vaikeampaa olisi, jos tässä olisi toisena Charlien enkeleistä se vähän pienempit*ss*nen, siis porukan älykkö.)
{ } Halle Berry
{x} Penélope Cruz
Halle on kyllä hekumallinen, mutta Penelopen sarja espanjalaisia elokuvia vie heittämällä ohi.
Huh, loppuivathan ne sentään! En uskaltanut hakea kuvia valintojen tueksi, koska selaimessani ei ole mitään aikuissuodatinta. Tämähän olisi kestänyt pian koko yön…
* Halkolan kohdalla piti tehdä poikkeus, ei irronnut etunimi. Syitä en arvaa eritellä.
25.11.2007
Ottaisin tämän, tämän ja tämän
Hourii Varapygmi omiaan 20:50 8 kommenttia
Aiheet: kumman kaa, meemi
Folkkia, Flemingiä ja phlegmaattisuutta
Juukeli, heräsin tänään sulavasti seiskalta. Olin suihkun ja kahvinkeiton jälkeen kasilta valmis jatkamaan töitä, mutta luiskahdin vilkaisemaan perusteettomasti ylenkatsomaani Plokistania samalla, kun tsekkasin onko muulla virtuaalimaailmalla tärkeää uutta annettavaa. Kyllä se on nähdäkseni Paholaiskylpyankan ja flunssansa vastuulla, että innostuin Bob Flemingin pienestä kutinasta kurkussa, koska itse olen vastuuton, suorastaan syyntakeeton lurjus.
Unohduin juutuubiin varmaan tunniksi, koska tuleehan jokaisesta hauskasta löydöstä mieleen pari muuta. Pohjustan paria näytettäni sillä, että pidin 70-luvulla useista brittiläisistä folkhenkisistä bändeistä, joista esimerkiksi Lindisfarnen Lady Eleanor olisi mahtavaa kuulla raikkaassa alkuperäisasussaan, mutta sitä juutuubi ei tarjoillut.
Sen sijaan löysin varsinaisesti etsimäni Steeleye Spanin esityksen useampanakin versiona. Promovideokin (1975) oli tarjolla, mutta minua herkisti Maddy Priorin kirkkaan notkea ääni enemmän lastenohjelmassa esitetyssä versiossa, joka näyttäisi live olevan.
Steeleye Span: All Around My Hat (Crackerjack 1976)
Tuo on pakollista katsottavaa, jos haluaa saada kunnon kiksit Bob Flemingin ystävineen tekemän levyn mainospätkästä, sillä onkos se Jed, joka esittää samasta kappaleesta näytteen, hiukan miehekkäämmällä otteella ja aksentoinnilla, mutta soljuvasti hänkin.
Bob Fleming's Country Favourites
Edelleen herätti mielenkiintoa, että tästä potpurrista löytyi pitempi näyttämöversio. Olisikohan kellään tietoa, onko Fast Show'n liveiltamaa näytetty telsussa tai tuotu tyrkylle dvd:nä? Ei tämä leike ihan ässä ollut, mutta äijillä näyttää olevan siinä määrin hauskaa, että se kiinnostaisi nähdä.
Bob Fleming & co live
Monty Python oli huippuvireessä 70-luvulla myös livenä, kuten todistavat elokuva Live at the Hollywood Bowl ja äänitallenne Live at the Drury Lane, joka julkaistiin ainakin* vinyylinä sekä kasettina, minkä kaapaisin muinoin mukaan Lontoosta. (Missähän sekin on nyt?) Sikäli voi haaveilla, että myös Ruuvit löysällä -porukka voisi todistaa taitonsa lavallakin.
Ovathan he hulvattoman eteviä. Viime kuukausina paarissa on tullut useamman kerran esiin taiteilija Johnny, jonka ajatus karkaa kesken luonnostelun. Hänen askelluksensa, äänenpainonsa ja purkauksensa tuottavat syviä elämyksia, millähän oppisi liikkumaan samalla tavalla?
Nice painter Johnny
Fast Show: Black
Hjuu, taidan palata töiden pariin… vaikka tekisi mieli lisätä vielä linkkejä esimerkiksi ylivertaiseen snooker-sketsiin, jossa saa kyytiä itse Steve Davis vieläpä Shaftin tahdissa, tai The Unpronouncables -pätkiin.
* Linkin takana wiki paljastaa, että albumi on julkaistu myös cd-muodossa.
Hourii Varapygmi omiaan 12:11 4 kommenttia
Aiheet: Bob Fleming, folk, linkit, Ruuvit löysällä, Steeleye Span
16.11.2007
Paljastuskirja nyt
Sijaistoimintojen aatelia. Piti tehdä ihan muita hommia pikaisesti koneella ja sitten lähteä tiskaamaan, mutta ei taida ehtiä enää, kerta unohduin vastailemaan meemiin, joka on kiertänyt jo laajan joukon suosikkiplokejani. Viimeksi näin sen minulle uudessa tuttavuudessa nimeltä Lohi aseenaan. Niettä kiitos kimmokkeesta.
Take it away, Eric the Orchestra leader!
1. Tiedätkö ketään, jolla on samat nimikirjaimet kuin sinulla?
Lukuisia. Nippu sisaruksia, vanhempani ja eräs kerhokin käyttää niitä.
2. Tiedätkö ketään, jolla on sama syntymäpäivä kuin sinulla?
En samalta vuodelta, mutta esmes NHL-pelaaja Rick Nash taitaa jakaa synttäripäivän.
3. Jos saisit olla yhden päivän ajan kuka tahansa henkilö maailmassa, kuka olisit?
Voiko tästä enää parantaa? Ei vais, vaihtelun vuoksi voisi olla erirotuinen nainen ihan eri oloissa… vaikka Condoleezza Rice. Lukisin Ilen viestit ensitöikseni.
4. Olisitko valmis lunttaamaan kokeessa, jos tietäisit, ettet jää kiinni?
En haluaisi. Kokeissa, testeissä ja visoissa haluan periaatteessa vain nähdä millainen tulos tulee, olkoon hyvä tai huono. Joskus liha voi toki olla heikko.
5. Ota päiväkirjastasi (jos sinulla sellainen on) esille sivu 6 ja kirjoita tähän pätkä, joka kuvaa sinua, elämääsi tai ajatusmaailmaasi parhaiten?
Ei ole, en jaksa keksiä korviketta.
6. Mitä kappaletta kuuntelet parhaillaan tai minkä kappaleen kuulit viimeksi?
Hmmm… illalla elokuvassa toistui Screamin' Jay Hawkinsin järäyttävä I Put A Spell On You.
7. Mikä on sinusta lähin esine tietokonetta tai sen osia lukuun ottamatta?
Tuossa on vesituoppi, kyniä, pari sanakirjaa ja nippu laskuja.
8. Mitä näet, kun katsot (juuri nyt) oikealle takaviistoon?
Sängyn ja sen takana kirjahyllyn.
9. Käytätkö/käyttäisitkö mieluummin piilolinssejä vai tavallisia silmälaseja? Miksi?
Laseihin on tottunut, kyllä ne kelpaavat.
10. Onko kivempi antaa vai saada lahjoja? (rehellinen vastaus!)
Hauskinta on antaa pojalle lahjoja, mutta täsmäosumien saaminen toki innostaa. Ja pojan itetekemät ovat ylivoimaa.
11. Mihin kilpailuun osallistuisit näistä mieluiten: Idols, Haluatko miljonääriksi?, vai Big Brother? Uskoisitko pärjääväsi näistä jossain hyvin?
Haluatko miljonääriksi? on ainoa, mitä voin edes kuvitella. Kotisohvalla pärjäisin, mutta telsussa menisin kai puihin.
12. Mistä hinnasta suostuisit ajamaan pääsi kaljuksi?
Luonto hoitaa sen hiljalleen, mutta vaikka toimintatonnilla voisin luopua näistä jämistä.
13. Syötkö/söisitkö mieluummin etanoita vai mustekalaa?
Hmmm, varmaan etanoita, koska mustekalaa olen saanut vain kumimaisessa olomuodossa olemattoman makuisena.
14. Tulet kouluun ja huomaat, että tänään on koe, jonka luulit olevan huomenna ja johon et ole lukenut lainkaan. Mitä teet?
Tuttu tilanne muinaisvuosiltani, ettei ole valmistautunut lainkaan. Pokerilla kimppuun.
15. Avaatko banaanin ylhäältä (se osa, mistä se on tertussa kiinni) vai alhaalta?
Tertun oma asia… eikäkö ylhäältä.
16. Ottaisitko lävistyksen mieluummin kieleen vai napaan?
Ei houkuta yhtään, napa kirpaisee vähemmän ajatuksena.
17. Oletko koskaan juossut liukuportaita väärään suuntaan?
Kloppina se kuului pakollisiin riitteihin.
18. Milloin ja miksi itkit viimeksi?
Ei haisua, siitä lie kuukausia, kenties vuosia.
19. Jos joutuisit luopumaan jostain aistista (näkö-, kuulo-, haju-, maku-, tunto-), mistä luopuisit?
En tiedä olisiko maku vai haju tärkeämpi, että osaa varoa pilaantunutta. Vastaan maku, haju varoittaa muistakin asioista.
20. Entä mistä aistista luopuisit kaikkein viimeisimpänä?
Tunto. Elämä olisi vaikeaa ja vaarallista, jos voisi saada puukon selkään tai auto voisi ajaa jalan päältä, eikä huomaisi mitään. Aika moni nautinto kalpenisi myös olemattomiin.
21. Oletko ikinä ollut ihastunut/rakastunut opettajaasi?
Tuskin olen. Yliopistossa joku on voinut viehättää, mutten muista haaveilleeni enempää.
22. Käveletkö/ajatko yleensä päin punaisia?
Hyvin harvoin. Jos kadut ovat tyhjiä, niin silloin.
23. Puhutko tai laulatko itseksesi usein?
Kyllä, volyymikin vaihtelee kuiskailusta täysiin palkeisiin. Erityisen pikantti tapa on kiroilla huutaen, ehkä löydän sisältäni vielä pikku Touretten.
24. Haluatko kassalla ensin kolikot ja kuitin/setelit siihen päälle, vai ensin kuitin/setelit ja kolikot siihen päälle?
Koura on iso, kunhan mahtuvat siihen kerralla.
25. Kuinka monella kielellä osaat sanoa "minä rakastan sinua"?
Uskottavasti en ehkä yhdelläkään, mutta sanoja tulee mieleen ainakin 6-7 kielestä.
26. Mitä kuivaat ensimmäisenä, kun tulet suihkusta?
Yleissääntö pätee: iso pää edellä.
27. Oletko ikinä uinut alasti?
Totta munassa, uimahallissakin joskus.
28. Minkä osan luet sanomalehdestä mieluiten?
Riippuu pitkälti lehdestä. Takavuosina yksi hämärä suosikki oli Hesarin palsta Kysy Kirstiltä. Iltapäivälipareista urheilusivut, koska muu voi olla mitä vain huttua.
29. Mihin ulkonäkösi piirteeseen olet erityisen tyytyväinen?
Äh, tavallisuuteen. Ajoin pituuteen, siis että pää keikkuu korkealla.
30. Oletko ikinä ollut koulussa/töissä krapulassa?
Kyllä olen. Voisin nokittaa, että joskus jopa hiukan nenässä.
31. Jos tv:ssä esitettäisiin suorana lähetyksenä julkinen teloitus, katsoisitko sen?
Ei houkuta, mutta en tiedä. Sosiologisena havainnointina voisi kiinnostaa.
32. Olisitko valmis tappamaan viattoman ihmisen, jos sen avulla nälänhätä poistuisi maailmasta?
Niin tolkuton premissi, etten osaa ottaa todesta. En ole valmis tappamaan edes viallisia.
33. Jos sinulle tulee aikaisena kouluaamuna kiire ja joudut jättämään joko meikkaamisen tai aamupalan väliin, kumman jätät?
Mitä muistelen aikaisia kouluaamuja, niin ei tehnyt tiukkaakaan jättää väliin sekä aamupala että meikkaaminen. Mieluummin tämä jälkimmäinen.
34. Valitse jokin lempi-tv-sarjoistasi. Ketä sen hahmoa muistutat eniten?
Seinfeldia olen kelannut läpi taas viimeksi, mutta tyyppeihin ei voi samastua. Jos joku, haluaisin olla enemmän kuin Kramer.
35. Mitä näistä teet mieluiten: tiskaat, imuroit vai peset lattioita?
Sopivan zeniläisessä olotilassa tiskaaminen palkitsee parhaiten. Kiireessä ja pakolla kaikki ärsyttävät. Imurin ääni on rasittava.
36. Mitkä ovat huoneesi hallitsevimmat värit? Ovatko ne lempivärejäsi?
Heh! Mulla on violentti vyö feng shuissa, mutta vaatii meedion kertomaan lempi- tai hallitsevia värejä.
37. Ovatko jalkasi juuri nyt ristittynä, istutko niiden päällä vai miten ne ovat?
Tällä hetkellä vasen on normaalisti taitettuna ja oikea polkee vähän jännittyneenä.
38. Jos saat matikan kokeista kasin, miten reagoit?
Hyvää keskitasoa se on, muistelen. Yläasteella haarukkani oli noin 9-10, mutta lukiossa vähän isompi 4–10. Ei aina ehtinyt tutustua uuteen aiheeseen, kun jo pukkasi koetta.
39. Mitä elokuvaa/tv-ohjelmaa katsoessasi olet itkenyt?
Aika moni ohjelma itkettää nykyjällänsä. Katsonpa lehdestä pahimpia: E! Entertainment, Tartu Mikkiin!, Huuma, Big Brother… nämä ovat vain pari esimerkkiä, joita olen kironnut eksyessäni kohdalle, mutta helppohan ne on kiertää. Paitsi jos poika vaatii Huumaa ruutuun.
Hourii Varapygmi omiaan 13:43 7 kommenttia
Aiheet: itsemöinti, meemi, paljastuksia
15.11.2007
Aidosti paratiisia
Juukeli, huomasin vasta, että Teemalta tulee kohdakkoin (eli 21.55) Jim Jarmuschin kulttielokuva Muukalaisten paratiisi (Stranger Than Paradise, USA 1984). Taitaa olla pari vuosikymmentä aikaa, kun olen sitä viimeksi tutkaillut, joten on korkea aika ottaa uusinta.
Tietenkin jäi mieltä kaivelemaan, että jos tuon melki-siikveli Stranger Than Fiction kääntyi suomeksi Aidosti outoa, niin miten samoja aineksia voisi jälkijättöisesti soveltaa ykkösosaan. Otsikko oli toisena mieleen pätkähtänyt variaatio. Ensiksi ajattelin mallia Paratiisisti outoa. Joo joo, ei järkeä.
Hjuu, nyt jännittää missä määrin elokuvan viehätys oli opiskeluaikojen snobbailua, mutta sekin on sanottava, että Jarmusch on aina vähintään kiinnostanut, vaikka jostain elokuvistaan on jäänyt epämääräinen jälkimaku. Ghost Dog pitäisi tsekata joskus uusiksi.
Pitää lopettaa, että ehdin laitella pari voileipää ja kahvit kyytipojaksi. Toodle-oo!
13.11.2007
En lupaa mitään
Hoplaa, olen unohtunut omiin touhuihini ja ajatuksiini, enkä muistanut raapustaa tänne juhlapolkkaa, kun tuli vuosi täyteen tämän ensimmäisen ja ainoan blogini aloittamisesta. Näköjään jo edellinen skrivaus on tehty vuosipäivän jälkeen, joten on myöhäistä rypistää. Ekan polkan päiväys oli 4.11.2006. Meinasin laittaa tähän linkin, mutta juttu näytti niin väsyneeltä, että mitä suotta. Otsikko oli rehellisesti Huonoja kehnommat, että sikäli ei hävetä. Tai no… hyvä on, kätken sen sulkujen sisään, voi kaivaa esiin omalla vastuulla. [(pst)]
Uuden vuoden alkaessa päätin olla lupaamatta mitään, mutta kiusallisen vaikea näitä lupauksia on pitää. Olisi vähän hinkua uhota, että yritän vähentää tupakointia, enkä välttämättä asymptoottisesti, vaan voisin sallia itselleni jopa nollan saavuttamisen. Vain sillä ehdolla tosin, että jos alan kiukuta jonkun muun tupakoinnista, rangaistuksena on polttaa toppa tunnin sisään.
Tänään minua oli heitetty naamakirjassa jo kalkkunalla, vaikka olen sillä lailla liukusäädöllä vasta vähän himmaillut. Sunnuntaina ärjähdin jotain pojalle, mikä on niin harvinaista, että livahdin kioskille hakemaan pikkuaskin tasoittaakseni hermojani. Katsotaan jos kylmän kalkkunan aika koittaisi vielä tällä viikolla.
Olen tuntenut itseni jo viikkoja hyvin ulkopuoliseksi kaikesta tohkailusta, mihin mustimmat otsikot käytetään. Ne liikkuvat vielä järisyttävän laajalla skaalalla absurdista mitättömyydestä ympäristöä rajusti halveksivaan mielipuolisuuteen. Tunnistan harvakseltaan kaiken metahörhöilyn keskeltä yleisiä ihmisyyttä koskevia asioita. Sairaanhoitajien työtaistelu voisi sellaista olla, mutta eivät ne muodot, missä se ilmestyy seuraamiini uutislähteisiin.
Olen siis pihalla. Nythän on vasta marraskuun puoliväli, herra nähköön, yleensä näin koditon olo on iskenyt vasta kuukauden päästä vuoden päättömimmässä mylläkässä. Taitaa aikakausi taas kärjistyä suureen yksilöllisyyden juhlaan, jolle harva keksii mitään erityistä tarkoitusta, saati osaa irrottaa siitä kuluttamisen riemua suurempaa nautintoa. En tarkoita jokavuotista juhlaa, vaan pitempää sykliä, mutta käyhän se joulukin vertauskuvasta.
Pitäisi udella taloustutkijoilta, jos joku heistä on pitänyt jalat maassa, että montako kuukautta voi arvioida kuluvan seuraavaan isoon lamaamme ja mihin se iskee ensimmäisenä ja voimakkaimmin. Tällä kertaa luulisin, ettei se voi sotkea asioitani ihmeemmin, koska ne ovat valmiiksi kyllin sekaisin, mutta kyynisesti ajatellen se voisi kohentaa suhteellisesti olojani. Ainoa vaan, ettei oma leivänkyrsä muutu minusta paremmaksi sillä, jos joku toinen joutuu järsimään pettua. Toisin kuin monet tuntemani ihmiset, en osaa toivoa muille pahaa sillä verukkeella, että silloin omat asiani olisivat muka paremmin.
Sen sijaan rahan vilkkaan liikkeen luoma vauhtisokeus voisi toki talttua, jos arki iskisi välillä silmille. Enkä minä tätä kirjoita kellekään kettuillakseni, siihen en keksisi mitään syytä, kunhan tuulettelen vähän päätäni. Jokainen nauttikoon mistä ja miten haluaa, minun puolestani, jos sitä ei tarvitse suoraan muilta pois repiä.
Hourii Varapygmi omiaan 22:51 13 kommenttia
Aiheet: itsemöinti, juhlat, kalkkuna, vuosipäivä
5.11.2007
Mon Tag
Se on vieraita kieliä ja tarkoittaa luullakseni vanhakantaisesti minun päiväni – nykyään minun päivä.
Perun puheeni siitä, ettei tärkeä valtakunnallinen päätös siirtää kaljanmyynti alkavaksi vasta yhdeksältä aamulla vaikuttaisi mihinkään. Minut se on ajanut jo pari kertaa tänä syksynä Alkoon. Jos joka tapauksessa aikoo kaupungilta raijata jotain sellaista märkää nestettä, samalla vaivalla kuskaa sitten tiiviimpään muotoon pakattua elikkäs väkevämpää, kun ukset aukeavat ostoksille samaan aikaan.
Tuleekin mieleeni, että edellisellä kerralla törmäsin ennen ysiä kaupassa poikani äitiin, jolle paljastin miksi haahuilen tuhlaamassa aikaani. Hän kertoi nähneensä vastaavaan aikaan samaisessa Liiterissä tärisevän nuorukaisen, joka oli jemmannut takkiinsa siideritölkin ja niin sanotusti rotsinut sen välittömään käyttöön, kun ei sitä ollut vielä lupa ostaakaan. Kirkasotsaisen siveellinen alkoholipoliittinen päätös johti näin myymälävarkauteen, voisi kärjistää.
Tällä kertaa valintojani saavat juhlia Nobleza Sherry Oloroso (totesin kuukausi sitten haalean sherryn olevan hintahyötysuhteessaan etevä aine, yheksän eeroa pottu, mutta Amontillado oli turhankin rutisevan kuivaa), risottoa varten valkoviiniksi Botter Pinot Bianco, varapunhoksi maineikasta bulgarialaista Orjahovitsaa, Cabernet Sauvignon Reserve, sekä ruokaryypiksi ynnä piilopulloksi yksitähtistä koneöljyä.
Tarkoitukseni oli ottaa rennosti koko päivä, mutta ensin sovin huuhailua jo iltapäiväksi, sitten kuulin pientä työasiaakin olevan, jota pitää viritellä vielä päivän mittaan. Jos haalea sherry maistuu näin hyvältä, täytyy ehkä lykätä se huomiseksi kuin luonnostaan.
Ensin piti silti värkätä tänne kuva-arvoitus. Olen puuhaillut 90-luvun alulta lähtien erilaisten lehtien parissa, milloin konsolipeleihin liittyvien, milloin taas urheiluun, joissa kuitenkin jatkuvalti on järjestetty lukijakisoja. Suosin niissä aikaisemmin usein ytimekästä ja kutsuvaa otsikkoa, johon toimituksen humoristit kuitenkin väänsivät perverssin mielleyhtymän, minkä jälkeen sitä ei voi enää käyttää viattomin mielin.
Tästä kuvituksesta pitäisi olla helppo arvata, mistä on kyse:
Toinen vanhastaan tutulta vaikuttunut juketti tuli vastaan Naamakirjassa jonkun ystäväkseen minut huolineen sivuilla. Kiinnostaa aina, miten rattaat aivoissa toimivat tiedottomalla ja tiedostamattomalla tasolla, joten tämäkin tuntui jänskältä. (Saa nähdä toistuuko etevästi.)
fi yuo cna raed tihs, yuo hvae a sgtrane mnid too.
Cna yuo raed tihs? Olny 55 plepoe out of 100 can. I cdnuolt blveiee taht I cluod aulaclty uesdnatnrd waht I was rdanieg. The phaonmneal pweor of the hmuan mnid, aoccdrnig to a rscheearch at Cmabrigde Uinervtisy, it dseno't mtaetr in waht oerdr the ltteres in a wrod are, the olny iproamtnt tihng is taht the frsit and lsat ltteer be in the rghit pclae. The rset can be a taotl mses and you can sitll raed it whotuit a pboerlm. Tihs is bcuseae the huamn mnid deos not raed ervey lteter by istlef, but the wrod as a wlohe. Azanmig huh? yaeh and I awlyas tghuhot slpeling was ipmorantt!
If you can raed tihs forwrad it
Tuossa oli joitakin sanoja*, missä piti mennä ohi ja palata sitten siirtelemään kirjaimia kohdalleen, noin normilukutahtiin verrattuna.
Arvoituksen ensimmäisestä oikeasta vastauksesta on luvassa imaginäärinen palkinto, tietenkin, olkoon se tällä kertaa haaleaa sherryä tai lämmintä kättä, mutta edellinen kannattaa noutaa aika ripeästi, jos meinaa päästä osille. (Ja niiden toimituksen huumormonimurhaajien EI kannata yrdätä! Sherryä ei heru, koska pikku vitsinne jäytää päässä vielä kymmenisen vuotta myöhemminkin. Hävetkää siveettömyyttänne!)
* esimerkiksi "aulaclty uesdnatnrd" vaikutti äkkiseltään oudolta.
Hourii Varapygmi omiaan 11:37 10 kommenttia
4.11.2007
Suuri polkan tila -polkka
Apaattista menoa kyperaalloilla, noin meitsin itsensä omalta kannalta käsin henkilökohtaisesti. Syitä on tyypilliseen tapaan monta, ranskalaisia viiruin:
– Lujempi työrysäys takana, pää meni jumiin jo alkuviikosta.
– Pojan kanssa huuhailu siihen perään määrää irtoavan puhdin käytettäväksi tääkeempiin asioihin, kuten ruoanlaittoon, siivoiluun, pelailuun ja Spitfiren kiinnittämiseen siimalla kattoon.
– Bistro Kampissa. Ilkikurisuudet suuntautuvat hetkellisesti munansaannoksiin tai lähinnä niiden tutkimiseen Naamakirjasta. Tuo pilaa myös sosiaalista elämää, Poppi-Hessun kanssa esimerkiksi tärväsimme pari tuntia epäonnistuneiden miettimiseen, koska se on hänen keppihevosensa. Ehdotin alalajia malliin: hervoton heppi, pinkeä pimsloora, rehtorin rectum. Nuo eivät juuri parane käännettäessä.
– Itsesensuuri. Olen jättänyt lupaavia aiheita käsittelemättä osin ajanpuutteen takia ja vielä enämpi siksi, että motiivit kirjata niitä tänne ovat epäilyttäneet.
Vimosesta voisin elaboroida pari esimerkkiä. Yksi oli viime tiistain kaljoittelun ja visailun yhdistelmä, joka käynnistyi Poppi-Heikin kanssa ja johti vahvempiin kierroksiin. Meinasin kirjoittaa millaista rok-väkeä tuli kylillä vastaan, ihan bändärihengessä, mutta totesin liian vaikeaksi kirjoittaa A) ilman reteää nimien pudottelua, joka olisi ollut koomillista lähinnä Treen rok-piirien tuntemilla nimillä, B) välimalliin etunimiä ja heidän edustamiaan bändejä mainitsemalla, mikä olisi tuntunut vielä mottipäisemmältä, tai C) omana odysseiana, joka taas ei tuntunut kiinnostavalta sen enempää itse kirjoitettavaksi kuin toisten luettavaksi järjestettäväksi.
Eräs usein toistunut itsesensuurin peruste on se, jos alkaa tuntua, että voisin muuttaa käytöstäni kohentaakseni materiaalin soveltuvuutta polkkaamiseen. Tuntuisi päättömältä tehdä mitään siksi, että voisin kirjoittaa siitä tänne. Riski on alati lähellä sikäli, että tyypillistä oleskeluani on ihmetellä omia toimiani. Vähän kuin jumalan ääni tai pikemminkin fiktiossa esiintyvä kertoja, joka kuvailee mitä sankari (usein kertoja itse) tekee ja tuumailee.
En tiedä, onko se häiriintyneisyyden yksi hupaisa merkki, mutta usein joudun muovaamaan ajatuksia ja aikeita sanalliseen muotoon päässäni, jotta osaisin keskittyä toteuttamaan niitä. Muistan yleensä vain tekoni, joista ehdin antaa sanallisen käskyn, vaikkapa malliin: "ensin huuhtaisen kupin, sitten lataan kahvinkeittimen ja painan sen napista päälle". (Ei tuota niin tärkeä ole muistaa muuten, paitsi että älyää sitten myös hakea kahvia.)
Tuo oli sivuraide, sillä piti kertoa vielä esimerkki hylätyistä aiheista. Ruoanlaitto on sellaista rentoa puuhaa, jossa ehtii miettiä monenlaista muuta. Prosessi on pitkä, sillä monesti alan jo aamulla miettiä kropan ja pään tuntoja, että millaista evästä keho kaipaa sekä millaista haluaa ja jaksaa toteuttaa. Usein välissä on vielä kaupoilla käynti. Jos selviän suunnittelusta ja tarpeiden hausta miettimättä, että tästä voisi polkata, sitten ei ole hätää, vaikka laitellessa tajuaisi aiheen anekdootiksi, bagatelliksi tai vinjetiksi kelpaavan.
Muutama reppavampi ruoka on jäänyt esittelemättä, koska ne ovat saaneet leiman, etten tiedä olisinko niitä sellaisina toteuttanut, ellen olisi miettinyt niitä aiheeksi polkkaan. Esmerts quiche lorrainen väkerrys tai kiloisen brassifileen paistelu olivat nautinnollisia hetkiä niin laittamisen kuin syömisen puolesta. Kun harkitsin niistä kirjoittamista, ydinmehut tuntuivat kadonneen jo laitellessa, enkä uskonut saavani aiheesta enää mitään irti.
Itsemonitorointi voi kuulostaa sairaammalta kuin miltä se tuntuu. Jos yhtenä yllykkeenä vaikkapa ruokahommiin onkin ollut mahdollisuus kirjoittaa niistä tänne, se on lopulta pikemmin yksi ovelista konsteistani harhauttaa itseäni, että jaksaisin keksiä jotain uutta.
Tästä on varmaankin helppo huomata, jos jaksaa lukea, että ajatus kiertää kehää eikä ole saavuttanut vielä lopputulemaa. Yksi syy on tuo vintiö, joka kyllästyi jo lastenohjelmiin ja alkoi häiritä kesken joka virkkeen tääkeillä kysymyksillä. Siispä siirryn arvokkaampiin puuhiin ja katson, josko saisimme Zeldan pelimaailmassa otettua merkittäviä harppauksia.
Jälkihuomiona voi summata, että nautin polkkaamisesta silloin, kun kirjoittaminen on prosessi. Jos nautin nakuttelusta ja koen matkalla oivalluksia, silloin polkkaamisessa tuntuu olevan järkeä. Uskon sen välittyvän ajoittain myös lukijalle. Tulipa muuten köppäänen otsikko…
Hourii Varapygmi omiaan 08:57 2 kommenttia
Aiheet: itsemöinti