Mon Tag

Se on vieraita kieliä ja tarkoittaa luullakseni vanhakantaisesti minun päiväni – nykyään minun päivä.

Perun puheeni siitä, ettei tärkeä valtakunnallinen päätös siirtää kaljanmyynti alkavaksi vasta yhdeksältä aamulla vaikuttaisi mihinkään. Minut se on ajanut jo pari kertaa tänä syksynä Alkoon. Jos joka tapauksessa aikoo kaupungilta raijata jotain sellaista märkää nestettä, samalla vaivalla kuskaa sitten tiiviimpään muotoon pakattua elikkäs väkevämpää, kun ukset aukeavat ostoksille samaan aikaan.

Tuleekin mieleeni, että edellisellä kerralla törmäsin ennen ysiä kaupassa poikani äitiin, jolle paljastin miksi haahuilen tuhlaamassa aikaani. Hän kertoi nähneensä vastaavaan aikaan samaisessa Liiterissä tärisevän nuorukaisen, joka oli jemmannut takkiinsa siideritölkin ja niin sanotusti rotsinut sen välittömään käyttöön, kun ei sitä ollut vielä lupa ostaakaan. Kirkasotsaisen siveellinen alkoholipoliittinen päätös johti näin myymälävarkauteen, voisi kärjistää.

Tällä kertaa valintojani saavat juhlia Nobleza Sherry Oloroso (totesin kuukausi sitten haalean sherryn olevan hintahyötysuhteessaan etevä aine, yheksän eeroa pottu, mutta Amontillado oli turhankin rutisevan kuivaa), risottoa varten valkoviiniksi Botter Pinot Bianco, varapunhoksi maineikasta bulgarialaista Orjahovitsaa, Cabernet Sauvignon Reserve, sekä ruokaryypiksi ynnä piilopulloksi yksitähtistä koneöljyä.

Tarkoitukseni oli ottaa rennosti koko päivä, mutta ensin sovin huuhailua jo iltapäiväksi, sitten kuulin pientä työasiaakin olevan, jota pitää viritellä vielä päivän mittaan. Jos haalea sherry maistuu näin hyvältä, täytyy ehkä lykätä se huomiseksi kuin luonnostaan.

Ensin piti silti värkätä tänne kuva-arvoitus. Olen puuhaillut 90-luvun alulta lähtien erilaisten lehtien parissa, milloin konsolipeleihin liittyvien, milloin taas urheiluun, joissa kuitenkin jatkuvalti on järjestetty lukijakisoja. Suosin niissä aikaisemmin usein ytimekästä ja kutsuvaa otsikkoa, johon toimituksen humoristit kuitenkin väänsivät perverssin mielleyhtymän, minkä jälkeen sitä ei voi enää käyttää viattomin mielin.

Tästä kuvituksesta pitäisi olla helppo arvata, mistä on kyse:


Toinen vanhastaan tutulta vaikuttunut juketti tuli vastaan Naamakirjassa jonkun ystäväkseen minut huolineen sivuilla. Kiinnostaa aina, miten rattaat aivoissa toimivat tiedottomalla ja tiedostamattomalla tasolla, joten tämäkin tuntui jänskältä. (Saa nähdä toistuuko etevästi.)

fi yuo cna raed tihs, yuo hvae a sgtrane mnid too.
Cna yuo raed tihs? Olny 55 plepoe out of 100 can. I cdnuolt blveiee taht I cluod aulaclty uesdnatnrd waht I was rdanieg. The phaonmneal pweor of the hmuan mnid, aoccdrnig to a rscheearch at Cmabrigde Uinervtisy, it dseno't mtaetr in waht oerdr the ltteres in a wrod are, the olny iproamtnt tihng is taht the frsit and lsat ltteer be in the rghit pclae. The rset can be a taotl mses and you can sitll raed it whotuit a pboerlm. Tihs is bcuseae the huamn mnid deos not raed ervey lteter by istlef, but the wrod as a wlohe. Azanmig huh? yaeh and I awlyas tghuhot slpeling was ipmorantt!
If you can raed tihs forwrad it

Tuossa oli joitakin sanoja*, missä piti mennä ohi ja palata sitten siirtelemään kirjaimia kohdalleen, noin normilukutahtiin verrattuna.


Arvoituksen ensimmäisestä oikeasta vastauksesta on luvassa imaginäärinen palkinto, tietenkin, olkoon se tällä kertaa haaleaa sherryä tai lämmintä kättä, mutta edellinen kannattaa noutaa aika ripeästi, jos meinaa päästä osille. (Ja niiden toimituksen huumormonimurhaajien EI kannata yrdätä! Sherryä ei heru, koska pikku vitsinne jäytää päässä vielä kymmenisen vuotta myöhemminkin. Hävetkää siveettömyyttänne!)

* esimerkiksi "aulaclty uesdnatnrd" vaikutti äkkiseltään oudolta.