Rekuperaation alkeet

Huh, perkele. Vähän railakkaampi työrupeama takana, enää pientä siivousta jäljellä ja uuden madon pujottamista koukkuun, jotta tammikuussa saisi taas puuhaa. Yksi lehti meni painoon eilen, toinen menee kai huomenna.


Tämmöinen ruotsalaisotsikko huvitti joinkin, varsinkin kun ajattelin "suoraa" käännöstä "Sensaatiomainen supernolla". Eikö tuo sopisi sarjakuvalehden nimeksi, vähän kuin vastaisku kaiken maailman "Hämmästyttäville Hämähäkkimiehille"?

Törmäsin meemiin, jossa pitää kertoa tuoreen kassakuitin sisältö, viimeksi kai Kulinaarimuruissa. Eilisistä ostoksista:

Katso mahdollisimman tuoretta kuittiasi ja kerro, mitä olet ostanut
Sandels olut 0,5l tlk 6-p
Karhu 0,33l tlk x2
Valio ykkösmaito 1l
Valio täysmaito 1l
Perinteine jogurt150g banaani
Perinteinen jog 150g päär-van
Oivariini 400g normsuol
Pirkka ruokakerma 2dl 10%
Tomaatti ulkomainen
Vaasan ruisreikäleipä 400g

Kerro tämän jälkeen kuitin päiväys ja kellonaika
15:16 18-12-2007

Kerro tuote jonka olisit halunnut ostaa
Ei syntynyt ihmeempiä mielitekoja. Juusto- ja kahvihyllyjen kohdilla lievää hinkua, mutta kumpaakin oli ihan tarpeeksi kaapeissa.

Bonuksena voin kertoa, että plussa-edut olivat 3,04 eli noin 15 prosenttia koko summasta, kerta Sandaalit olivat plussatarjouksessa ja voinkorvike kans.
Eipä tuossa paljon selitettävää ole, paitsi että karhut piti saada kylmänä ruokajuomaksi, kun uunissa pöhisi erittäin lupaava riisisörsseli päälläns neljä kanantissiä. Sandaalit taas ovat vierasvaraa, koska Biljardikuiskaaja kiikutti pari viikkoa sitten vastaavan päkin tänne välietapiksi, että voi töistä palatessa naukata tölkillisen. Ehdin kietaista ne jossain välissä kitusiin, tuolle voi käydä samoin. Jugurtit ovat poikaa odottamassa, saatan kyllä itsekin purkin joskus tempaista. Tarpeeksi pääaineksia oli kaapissa loppuviikoksi, tuo oli vain täydentävää toimintaa.

Mielenkiintoisempi tapaus oli se kanantissihässäkkä, minkä tuuppasin eilen uuniin, kun paineet alkoivat helpottaa. Neljä rintapalaa au naturell oli kaapissa, paistoin niihin nopsasti pannussa vähän pintaa. Lasipataan säveltelin tällaisia emmeitä mitä kaapista löytyi:
3 dl riisiä
5 valkosipulinkynttä puolikkaina
iso sipuli isohkoina paloina
1/2 paprikaa isohkoina paloina
2 luumua neljässä osassa
8 kirsikkatomaattia puolikkaina
50 g aurajuustoa
5 dl kanalientä
timjamia, basilikaa, sitruunapippuria
2 tl sambal oelekia

Sitten lihakset päälle, kanakimpaleille valelin soijakastiketta, reilusti limettimenmehua ja ripottelin pippuria. Ja uuniin, 200°.
Puolen tunnin päästä tarkistin. Lisäsin vettä, koska astia on vähän pieni ja riisit huusivat sitä. Veistelin tissien päälle pecorinoa kuorruttamaan. Vähensin onkaa 175 asteeseen, noin tunnin kohdalla panin uunin pois päältä.

Ainekset olivat niin lupaavat, että odottelin vesi kielellä, tai siis kauppareisun jälkeen karhu kielellä. Vaan eivätpä luoneet onnellista symbioosia nuo tarpeet. Kana oli mehevää, mutta ei imenyt erityisesti makuja altaan. Pekoriino oli kyllä kohillaan pinnassa, paljon maistuvampaa paahdettuna kuin kylmiltään. (Liiteristä kohdalle osunut Pecorino Sardo Maturo. Liian terveellistä, rasvaa vain 21% ja suolaa 1,4%.)
Riisisörsseli oli ihan kivaa syötävää sattumineen, mutta odotin paljon enemmän. Suolaa en käyttänyt sellaisenaan lainkaan, mutta ei vika ollut siinäkään, kanaliemi, aura, sitruunapippuri ja soija takasivat kyllä sen.

Onko joku sokea piste, mitä tuosta nimenomaisesti puuttuisi?

Ehkä on uskottava, että resepteissä on oma tolkkunsa sikäli, että itse kokeilemalla ei aika riitä jalostaa joka ruokalajia herkulliselle asteelle. Vaan täytyypä ensin tänään tarkistaa, jos se olisi yön aikana löytänyt todellisen karvansa, ennen kuin antaa lopullisen tuomion.