15.5.2008

Nokkii vapaa kuin taivaan lintu

Jostain hämärästä hupimietelmästä tuo otsikko on lainattu ja mukaeltu, mut en saakeli vie muista mistä. Omaksi en sitä kuiteskaan myönnä tai huoli.

Tällä viikolla on jurppinut monenmoiset asiat, kuten nyt viimeksi railakkaat korotukset hinnoissa. Sähkön hintaa hilasivat sitten 20 rossaa kertaheitolla, mikä mulle tietäisi reilusti yli satasen rokotusta vuositasolla. Pakko kai kilpailuttaa, jos vaan jaksaa selvittää miten se kätevimmin käy.

Ruokakaupassa pistäytyessä totesin useiden peruskamojen nousseen kuin ohimennen 10-20 rossaa, esimerkiksi halpiaisgrillimakkaran, jukurtin ja maidon. Kun leipä ja juustokin ovat jo aikaisemmin vaivihkaa hivuttautuneet kipurajoille, ainakin tuossa lähimmässä kaupassa, niin eihän siellä uskalla enää käydä. Hommaan turhaksi käyvän jääkaapin paikalle lehmän, jotta voin lypsää itse maitoni ja valmistella siitä herkullisia jyystöjä ja jurtteja. Niin ja luomupirtelöitä!

Ai niin, olohuoneeseen pitää hankkia sellainen kuntopyörä, joka tuottaa kämpässä tarvittavan sähkön. Kai se lehmä sähköä tarvihee, että jaksaa tuottaa maitoa, jota taas tarvitsevat niin poika kuin valkovenäläisetkin eli tommynaattorit. Oikeasti, luomumaidosta oli keksitty pyytää 1,49!

Kostoni oli jälleen hirmuinen. Pakersin aikani hommia, sitten vilkaisin josko telsusta tulisi mitään vänkää. Eipä tietenkään, joten aioin silmäistä uudenkukertavaa Blogilistaa©. Nyt siellä oli havahduttu vaatimaan kirjautuessa sääntöjen hyväksymistä, mikä otti pahasti vastakarvaan. Klikkasin vaihtoehtoa pitäkää tunkkinne.

Siitä tuli ihmeen helpottunut, olisikohan tuo katharttisen vapauttava olo. Vähän kuin Tabussa, kun Kari Heiskanen esittää duunaria, jolla koittaa kaffepaussi: "VAPAAA! Mä oon vapaaaaa!" (En muista kyllä tarkemmin, miten se mahtoi mennä.)

Kaipa minä suosikkini suunnilleen löydän joko g-readerin tai linkkien kautta. Omista tilastoista ei ole ollut aikoihin väliä.

* * * * *

Jottei ihan synkäksi valahtaisi koko jupina, pitää mainita, että löysin musiikillisesti merkittävän ja nostalgisessa mielessä varteenotettavan aarrearkun, sillä sain kaverilta lainaksi toistasataa albumia brittiläistä huippukamaa. Ytimenä siinä on 70-luvun pubrock liitännäisineen ja tangentteineen, jotka lipeävät hitusen 60-luvun puolelle ja paljon vallattomammin myöhempiin vuosikymmeniin. Saattaa jotain amerikkalaistakin olla seassa, mutta todella vähän.

Kaikkea en ole vielä kuunnellut, sillä yhtä roikoa soitettuna nuo kestävät monta monituista päivää, mutta tähän mennessä ydinmehuihin ovat osuneet muun muassa tällaiset artistit: Kursaal Flyers, Eddie & The Hot Rods, Brinsley Schwarz, Dr. Feelgood, Mickey Jupp (& Legend), The Boys, Ducks Deluxe, Rockpile, Frankie Miller… mikseivät myös Graham Parker ja Blues Band.

Olen aina ihaillut noiden aikojen ja tekijöiden pelimannimaista käsityötaitoa ja luonnikasta kuljettelua niin kappaleiden rakentelussa kuin yhteissoitossa, jossa kokonaisuus nousee usein osasten yläpuolelle.

12 kommenttia:

Allyalias kirjoitti...

Rupesin miettimään miksi hra VaraP ei ole pitkään aikaan kirjoittanut mitään... Syyhän selvisi (olen edelleen blogilistaorjuudessa). Pitänee alkaa itsekin tutustua noihin riidereihin ja piidereihin.

Kiva kuns kynäs käy kuitenkin!

Varapygmi kirjoitti...

Terve Ally! Kiva kun kirjoitit, niin tiedän kommenttilooran sentään edelleen toimivan.

Laiskaa on ollut kirjoittelu, kun työkiireet, pojan touhut, penkkiurheilu suurturnausten aikaan ja satunnainen törpöttely ovat täyttäneet aikataulun. Vaan eiköhän jotain taas pian irtoa. Kohta käynnistyy kurssi, jolla voi ehkä katsoa, liikeneekö aikaa kirjoittaa blogiin muun touhun keskellä.

Jazmanaut kirjoitti...

Tuuppa telakalle katteleen plutskujen keikkaa, jos kykenet. Olen äänestämässä heitä.

Varapygmi kirjoitti...

Hätkähdin jo, että hetikö pitäisi ponkaista ladulle, mutta näköjäns lauantaina. Koetan kyetä, nyt ei näy estettä.

Kaura kirjoitti...

Mää nyt vasta tajusin, ettei Poliitti ole enää mun suosikeissa. Virittelen riideriä siis.

Anonyymi kirjoitti...

No nyt selvis. Olen ihmetellyt, että lomalleko sitä on lähdetty, kun ei päivitytä... Ja vasta tänä aamuna tajusin tarkistaa suosikkilistani... Hidas on sytyke.

Minä muuten lähden kans pois sieltä. Olen suunnitellut jo pitkään mutta nyt sen teen.
-mrs morbs

Varapygmi kirjoitti...

Terve Ruu! Ollut vähän laiskaa kyllä, en ole kauheasti edes kommentoinut, mutta tuo lähtö oli tosiaan aika äkäinen, kahdessakin mielessä.

Readerin kautta olen tok pysynyt kärryillä muiden kirjoituksissa, sinunkin ilman muuta. Oudosti ilahduttaa, kun kivat ihmiset kaipaavat ja huomaavat katoamisen, vaikka ei se tässä päämääränä ollut.

Dee kirjoitti...

Valevapautta ja silmänlumetta sanotaan Timbuktussa, valevapautta, silmänlumetta, pelkkää iluusiota. Ei se lista meitäkään mitenkään miellytä, mutta siellä on helppo katsoa, kuka suosikki SUOSIKKI suosikki on päivittänyt. Nyt sitten pitää riipustautua pitkin blogimaailmaa missäs on mitteekin uuttaa. Voi, voi ja Morbidinkin aikoo ottaa hatkat. Harkitkaa nyt vielä hyvät heimolaiset.

Varapygmi kirjoitti...

Terve Dee! Suattaapi hyvin olla silmänlumetta, mutta tähän raapusteluun kuuluu mulla erikoisehtona se, että polkata saa haluamaansa malliin, vaikkapa sitten epätahtiin, mutta toki muiden varpaille tallomatta.

Jos tuota iGooglea muuten käyttää, niin siellä on kätevä Reader, johon saapi helposti viritettyä suosikkinsa niin, että näkee aina netin avatessaan uudet lastut ja lisäykset.

Dee-hee kirjoitti...

Heippa! Ei tallota varpaille ja onhan meillä toki teidät omassa listassa, mutta, mutta opetellaan nyt sitten käyttämään sitä iGooglea, jos se kerta ratkaisee kaikki ongelmat tai monta ongelmaa.
Teidän bolissa tuoksuu aina niin herkulliselta, auts sanoo paastolainen 7 viikkoa 8 kiloa kaukana kalkkunapadoista täällä. Voih!

Timbuktun poppoo kirjoitti...

Noh, me löydettiin sitten iGoogle-mainoksesi ansiostasi Javier Mariscalin ihana design-teema. Se jaksaa ilahduttaa.
Sinne hyviä keitoksia!
Hei-hei Timbuktusta!

Varapygmi kirjoitti...

Terve timbuktulaiset! Sain pojan nukkumaan, sitten vasta ehtii vastailla, mutta meni aikaa tämän oikean polkan löytämiseen.

Kalkkunapadasta jäi vähän epämääräiset mielikuvat, sillä vatsa oireili sen takia tai siitä huolimatta, mutta tänään vetelimme hyvin mielin pojan kans pyttipannua. Sälli oli epäluuloinen, mutta ääneen maiskutellen tyhjensi lautasen.

Kuukeli on kätevä joissakin asioissa, mutta pyrkii liikaa omimaan kaiken hoitoonsa. Pitäisi oikeastaan järkätä selain, jossa ei käytä sitä, niin muistaisi taas miten asiat sitten hoituvat. Tuo design-teema taitaa olla mulle hepreaa?