Itkupilli

Loistavaa, telkusta tulee pikapuoliin John Watersin merkkiteos Cry-Baby (USA 1990), joka edeltäneen Hairsprayn kanssa nosti hienosti esiin 1950/60-lukujen rockpopkamaa. Tästä Itkupillistä on jäänyt mieleen erityisesti esitykset Mr. Sandman sekä Please Mr. Jailer, jonka laulanut Rachel Sweet pusertaa keuhkonsa pellolle.

Jos kaipaa vielä köykäisempää kamaa, niin tiikeritoveri lähetti viikolla pari hassua linkkiä, jotka haluan täten jakaa.

K0sketinsoittimesta saa riemua irti niin monin tavoin. "I play with my balls":
http://64.72.125.131/~funnyins/imagesmlst/PlayingBalls.wmv
(EDIT: Tuo yrittää jostain syystä siirtää linkin tylsille aikuisten sivuille, kun tarkoitettu pätkä on hyvinkin viatonta kamaa. Jos sen jaksaa hiirellä kopioida ja siirtää osoitekenttään, luulisin toimivan. Seuraavaa voisi pitää törkeämpänä, mutta eipä siinäkään mitään ei ole, mitä ei olisi nähty jo yläasteella.)

Toinen linkki antoi toivoa, ettei karjalanpiirakoiden, herkkutattien ja karvalaukkujen piirteleminen tunnilla ehkä olekaan aivan turhaa. Siinä voi kehittyä niin eteväksi peittelemään piirustuksiaan, että saa oikein jonkun kuvaamaan sitä videolle.

Koululaistuherrusta

Jeaah, taidan avata mannermaisesti tällä kertaa Heineken-tölkin ennen kuin ryhdyn ihailemaan Johnny Deppiä, Amy Locanea, Iggy Poppia ja muita.