Visailua ja tortillan etupurentaa

Viime viikolla terassivisakautemme huipentui jo kolmannen kerran peräkkäin siihen, että käytimme kesän pääpalkintona annettavan saunavuoron. Jälleen tukena oli sivuosumia, kaksi 40 eeron voucheria juomia varten sekä samaniltaisesta visasta voitettuja kosteita pokaaleja, tällä kertaa tosin vain neljä pientä, koska toinen joukkueemme jäi kolmoseksi ja ilman palkintoja.

EDIT: meinasi valmiiksi kähvelletty kuva unohtua.

Ai niin, ja pääpalkintoon tällä kertaa kuulunut viskipullo: 18-vuotiasta Highland Parkia, joka näkyy tulevan Orkneyn saarilta. Arvojuomia tulee särvittyä harvoin, mutta yhtenä hienona reissuna on jäänyt toissa kesältä mieleen, kun Norsutanssijan kanssa päätimme lähteä lounastamaan Toroon ja yllytimme mukaan Golfmogulinkin, joka ei äitynyt tavallamme kosteuttamaan lounasta.

Kahden jatkoimme entiseen Messiin (mikähän se on nykyään nimeltään?) ja aloimme vuorovedolla tilailla erilaisia juhlaviskejä. Maltaan ja turpeen pyöreyttä metsästelimme ehkä kuuden eri merkin turvin. On sanottava, että tuo voittopullo ei tuottanut vastaavia orkniaanisia sfäärejä, yllättävän tyly ja kireä maku, vaikka helposti se silti sutjahti simahuulilta palatiota polttelemaan.

Ehkä olin työressien ja valitettavan selvistelyn takia kykenemätön tavoittamaan sen ydintä. Eikä lahjapullon suuhun syleskellä tietenkään, iloa tuo silti tuotti.

* * * * *

Nyt valmistaudun henkisesti siihen, että tänään taidamme laitella texmex-evästä. Halu olisi päästä pari kertaa trampatulle ladulle, jonka varrella on ollut lenseää tortillanrakennusta, makuelämyksiä ja kurkun kostutusta. Tällä hetkellä värkkäyslistallani on seuraavia emmeitä:
– Runsas tomaattichilisoosi, johon ajattelin silputa myös ainakin pari paprikaa ja sipulia sekä yhden porkkanan. Sen voi jakaa kahteen eri tavoin maustettuun vaihtoehtoon: jauhelihapapumössöön sekä currykanasuikalesysteemiin. Harkinnassa on, elävöittäisikö nötköttiä chilipapujen lisäksi muutamalla silputulla oliivilla.
– Juustokastike, jota voi luikauttaa niin tortillan sisään kuin päällekin. Valkopippuri tuo siihen ytyä, muttei liikaa, koska se pyöristää mukavasti tulisempaa lihasta. Pääainekset siis maito, vahvahkomakuinen juusto ja vehnäjauho.
– Guacamole. Edelliskerralla toista vuotta sitten synkistyin, koska ostamani eteläafrikkalaiset avokadot eivät totelleet lainkaan yrityksiäni tehdä niistä tahnaa. Olivat varmaan raakojakin, mutta rakenteensa oli peräti outo ja sitkeäsyinen. Kaverit paikkasivat kaupan valmistahmalla, joka vain vahvisti mielikuvaa, että guacamole kannattaa tehdä itse. Jalapenot, valkosipuli, limetin, kermaviili ja mustapippuri kuuluvat sekaan, voin kertoa ohjeen myöhemmin, jos siitä tällä kertaa tulee yhtä herkullista kuin taannoin.

Tortillat vain lämpiämään uuniin ja yllämainittuja kamoja kylkeen, sisään ja päälle, niin pääruoka on siinä. Salaattia eteen ja oheen, siihen kuulunee peruskamojen lisäksi hunajamelonia ja oliiveja, kenties fetaakin voisi harkita, vaikkei se mitään texmexiä ole. Salaatinkastiksi taitaa riittää rouhaisu mustapippuria, limettimen mehu ja balsamico, ja kulhon voisi jynssätä valkosipulilla, kerta siitä tulee ainakin houkutteleva tuoksu.

Hankintalistalta pitäisi vain muistaa sitruuna, limetin, chilipavut, chilit, jalapenot, kermaviili, paprikat, avokadot, miksei myös kanansuikaleet au naturel. Nachos. Siitä olen aika varma, että juomia emme unohda ostaa. Vaikka nauttimisrituaalinsa ovat olleet joinain hetkinä hupaisia, tequila on minusta etupäässä vain pahaa, joten piiskaryypyksi voisi sopia pikemmin akvaviitti tai ruiskossu.

Helkama! Tässä äityvät nälkä ja jano jo ennen aikojaan. Sammutan painimalla aamukylmän mesikämmenen eli otson kanssa.