Maalaa se, musta!

Sain epäilemättä kimmokkeen Arinan kertomista kappaleista, jotka ovat tallentuneet hänellä väärin sanoin pollajukeboksiin. Ihtellä on päässä sellaisia Villejä rubiineja -sarjan lipsuja lukemattomasti, koska en ole kaikkein hanakin kuuntelemaan varsinkaan tylsistä renkutuksista sanoja. Siis toisin kuin EV, olen varmaan kuullutkin väärin. Harva niistä omista ohilyönneistä ihmeemmin huvittaa, vaikka olisin virheen huomannutkin.

Sitten on aika ajoin toistettuja jonkun muun sovituksia, kuten melko klassiset "Sisko tahtoisin syödä, mutta makkarasoppa on kuumaa" tai sopivassa nousukiidossa esiin pulpahtava "Siskot, veikot, baarikaapeille".

Tylsää, uskon kyllä. Tupsahti vain taas mieleen pari sellaista vienompaa sovellusta, jotka kääntävät jotain oleellista seljälleen, joten nämä vanhat sotaratsut oli tarpeen merkitä ylähä.

Frank Sinatra: Stranglers In The Night
Jossain visassa tuo painovirhe lipesi mukaan vuosia sitten, ja siitä riehaantuneina kajautimme Biljardikuiskaajan kanssa hyvän pätkän Sinatraa herkästi väärin sellaisella volyymilla, että Deep Purplen vanha desibeliennätys oli vaarassa. Tuli aika yllättyneitä ilmeitä ympäristöön, ehkä se nauratti etupäässä itseä.

Pekka Streng: Sisältäni sportin löysin
Tästä muistan sen verran, että biljardiporukkamme autoili Kangasalle liigamatsin merkeissä, kun tämä tupsahti päähän. Hekottelin sitä pitkin matkaa, koska sain voimakkaan kuvallisen vision hauraasta miehestä, joka mullistaa elämäntapansa ja veteleepi tuulipukua ja lenkkareita päälle. Joku voi nähdä sen törkeän makaaberina tai hienoa kappaletta lokaavana, mutta eipä se muuten olisi nenässä niin iskenytkään. Rauha vaan herran muistolle.

Saattaisi nuita lisääkin olla, nämä kosahtivat nuppiin ihan omia aikojaan. Otsikko tuli siitä, että alle kouluikäisenä kuulemma tykkäsin hoilata Sammatissa mökillä Rollareiden Paint It Blackia omilla sanoilla, jotka kirjattiin näin muka nimeksi: Häppö niis tu juu.