Jopa jotakin, etten peräti sanoisi

Poika herätti aamukuudelta, koska oli ahdistunut nähtyään pahaa unta. Juttelimme vähän, minä ajatus takkuisena, mutta illalla silmäillyt sarjakuvat tai luetut Nikke-tarinat eivät olleet kuulemma vainonneet. Poika oli niin hereillä, ja minä en, että kysäisin auttaisiko joku leppeä äänikirja koneelta rauhoittumaan, jottei vielä tarvitsisi ponkaista aamutoimiin. Esimerkiksi Uppo-Nalle ja uudet ystävät on taannut monena iltana hyvät unet.

Tuli merkillisen hilpeä ailahdus, kun poika sanoi tietävänsä jotain, mikä ainakin toisi hyvää mieltä. Sitten hän näytti käsieleen, jolla herra Hulot pätkii murskaavasti vastustajansa tenniksessä elokuvassa Riemuloma Rivieralla (Les Vacances de Monsieur Hulot). Hän näki vuosi tai pari sitten Teemalta elokuvasta pitkän pätkän ja on siitedes kihertänyt tuota syöttöliikettä, josta on kattava leike myös juutuubilla. Tennismailan myyvä täti siihen antaa yllykkeen. (Elokuvasta kaapatussa kuvassa Jacques Tati esittelee alkua liikesarjaan.)

Jou, leffan löysin dvd:nä lainaan Metsosta, katsoimme levyltä jo edellisiltana mukavia lyhytelokuvia nyrkkeilystä, postikoulutuksesta ja huumorin iltakoulusta. Panin Riemuloman pyörimään ja sain uinahtaa vielä tuokioksi merkillisen hienoa äänimaailmaa sekä pojan hykertelyä kuunnellen. Hän on ollut Mr Bean -fani jo vuosia, joten ei ollut sinänsä yllätys lempeämmän pantomiimisen esikuvankin kelpaaminen, mutta auvoa tuottaa silti löytää tällaisia jaettuja suosikkeja.

(En jaksa tässä yhteydessä märistä elokuvan alkusointuisesta suomennoksesta, kuinka se johtaa harhaan, koska herra Hulot lomailee itse asiassa Atlantin rannalla jossain Loire-Atlantiquen maastossa, siis Ranskan 44. departementissä kuten me kaikki tiedämme, eikä suinkaan Rivieralla Välimeren rantamilla.)

* * *

Ihan muualle. Pikkuruisia polkkausaiheita ei kannata jättää kasvamaan, jos haluaa saada tänne aineistoa. Olen jo kuukausia sitten aikonut älähtää sanan 'jopa' käytöstä, mutta jätin sen sitten pelkkiin urheilu-uutisiin liittyvänä pikkuasiana. Muutama päivä sitten mietin asiaa taas, mutta nyt oli vaikea muistaa miksi.

Kyse on siitä, että pääni mekanismeihin on iskostunut jopa-sanalle mainosväen suosima käyttötapa, jossa merkitys on jokseenkin sama kuin parhaimmillaan. Siis enimmillään tai vähimmillään. Tämä on levinnyt urheilukieleen, jossa kaivataan usein tällaisia tilkesanoja, ja vastinpariksi on tullut sana 'peräti', joka osoittaa ihmettelyä saavutetusta. Keksitty esimerkki erosta:
Hän voi yltää jopa 30 maaliin tällä kaudella.
Viime kaudella hän pyssytti peräti 30 maalia.

Korvani sanoisi, että peräti kelpaa kumpaankin, mutta jopa ei kelpaa alempaan, jos menneet tilastot on jo vahvistettu. Niinpä Urheiluviikko-uutisblogista taannoin poimittu esimerkki, vain yksi monista vastaavista siellä näkemistäni, sotii korvaani vastaan:
Tällä hetkellä sairastuvalla oleva Nummelin on tehnyt koko NHL-urallaan vain seitsemän pelitilannemaalia, mutta rankkareissa tahti on ollut toinen. Yhdeksästä rankkarista mies on iskenyt maalivahdin taakse jopa kahdeksan.

Minulle syntyy mielikuva, että on epäselvää, onko Numpalla todella kahdeksan onnistumista takana vai käsittelevätkö tilastoniilot tai hovi vielä asiaa. (Lihavointi on oma, koska boldaus on bjuutifulia.)

Nyt muistinkin, missä yhteydessä asiaa viimeksi aprikoin. Tv-mainoksessa Citymarketin kassalla hikoileva mies helpottuu kassapersoonan silpaistessa kuitin keskeltä poikki plussakortilla. Kulutusjuhlassa linkattiin asiaan eri syistä, itse jäin miettimään mainoksen sanomaa, että kauppa lupaa "jopa 5 prosenttia alennusta". Pinttymä päässäni vänkää, että silloin ei ole mitään takeita, saako alennusta sittenkin vain vaikkapa yhden prosentin. Kaipasin pysäytyskuvaa, jotta voisin lukea pienellä painetun.

Onhan niitä mainoksia nähty maailman sivu, joissa luvataan vaikkapa alusvaatteiden poistorysäystä ja jopa 70 prosentin alennuksia. Jos erehtyy paikalle, siellä saattaa olla muinaisvarastosta löytyneet raappahousut 70 prosentin alennuksella, mutta vaatii tuuria löytää mitään järkevää edes 10 persenttiä normihintaa halvemmalle.

Enkä tosiaan ole varma, olenko vain koulinut päähäni vinoutuman vai onko tällainen ero sanoilla jopa ja peräti oikeasti olemassa. Yksi viite tähän suuntaan eksymiseen olisi haarukoiva käyttö: Saatan nakata illalla kaljan, jopa viisi. Vaan kai siihenkin kelpaisi myös peräti. Tarttee tutkia tätä mullistavaa löytöä.