Jotain oli vielä jäänyt työpöydälle. Lauantaina pojan katsellessa jälleen uusintoja telsun kautta silmäilin hajamielisesti tuoretta Tamperelaista. Yksi artikkeli sattui kiinnostamaan aiheen puolesta, mutta iso ratas heitti hihnan nopeasti pois päältä. Jouduin miettimään, luenko Lehteä tai vanhaa Pahkasikaa.
Erityisesti jutun loppuosa säväytti, haastatellun nimi ei ehkä aivan veny huovislaisiin mittoihin, mutta näyttää vakavalta yritykseltä keksiä jotain hauskaa aihepiiriin liittyvää. Pahoittelut nimen omistajalle, mutta tällainen oli väsynyt reaktioni.
Kannattaako, helkutti soikoon, ruveta "kuluttaviraston lakimieheksi" tuolla moonikkerilla, jos haluaa olla jämerän uskottava? Ristiriitainen on työnantajakin, virastohommista ja asianajamisesta ei ole koskaan kulutta selvitty.
Jaaha, kohta pihaan ärjähtää henkilöpirssi, jonka kuljettaja uhkasi muiluttaa munt paarin kautta visailemaan toiseen paariin. Elikkäs hää kai sitten "istuttaa" munt visaan, toimien kuin "planting-visa-isäntä" konsanaan.
10.9.2007
Mikä sun on visainen, kunset enää vingu?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Hehee, tuli mieleen olikosenyt Sue Townsendin pohdinta siitä että onko lentokoneen kapteeneilla pääsyvaatimuksena tarpeeksi jämerän ja vakaan kuuloinen nimi, koska onhan se vakuuttavampaa kuulla lentävänsä Simon Winchesterin ohjauksessa Squeaky de Frommen sijaan...
Kas, Townsend. Adrian Moleko näitä pohti? Kenties haeskeli kapteenin nimeen majesteettisyyttä, jota sanaa muistelen herkullisesti toistetun Norjaa käsittelevässä aineessa.
Ei ollut Adrian, se oli joku kokoelma kolumneja joissa kirjoitteli perinteiseen kolumnistitapaan mitä mieleen sattui pälkähtämään...
Lähetä kommentti