1.3.2007

Maukasta oltta

Opastelin taas aamusella poikaa malliin "hus joku jonnekin", että sain itse astella kerkeästi postin kautta pitkärivattomaan.

Ovat tuottaneet pettymyksiä Stokkan naapurissa jo pari kertaa: viimeksi etsin turhaan Rommiviinaa flunssalääkkeeksi, nyt hain tuloksetta simppeleistä ja halvoista ruokaryypyistä maittavinta, elikkäs Ruiskossua. Kumpikin oli pudotettu tämän liikkeen valikoimasta, eikä lompsa levinnyt tarpeeksi Aalborgs Jubileums Akvavitiin, koska ei nyt mikään juhla ole.

No, kostoni oli hirmuinen. Tälläkin kertaa korvasin tiukan viinan Jallulla, sillä yhden tähden, mutta nyt pengoin lisäksi punju- ja oluthyllyjä. Ostin jo kolmannen kerran chileläistä Pato Amadoa (Cabernet Sauvignon/Merlot, 13,5%, 7,28 €), enkä pelkästään Stenvallin ankkaetiketin ("Iso juhlapuku") takia, vaan koska se jossain vaiheessa maukkaalta vaikutti ("Maku: täyteläinen, notkea, mausteinen, lämmin", määrittelee Alko).

Merkittävämmältä löydöltä kuitenkin tuntui vahva tshekkiolut Novopackè Pivo, jonka tuottaja tai kotikaupunki taitaa olla Valdstejn. Taivahan taatto, että 7-prosenttinen vaalea olut voi ollakin maukasta! Hinta on peräti kohtuullinen 2,45 € puolen liitran pullosta.
Pukkiolueksi se on näköjään luokiteltu ja näin määritelty: "Kullankeltainen, hedelmäinen, täyteläinen, voimakkaasti humaloitu, lämmin. Pils." Allekirjoitan joka sanan, vaikka pilssivedeksi en olisi välttämatic tunnistanut.

Ajattelin vain kirjata tämän ylös ennen kuin siirryn seuraaviin olennaisiin maistelun kohteisiin, jotka ovat:
Young's Special London Ale (Englanti, 0,5 l, 6,4% ja 3,70 €)
Wojak Super Mocne (Puola, 0,5 l, 9%, 2,91 €)

Usein on ote kynästä, sen virkaa tekevistä laitteista tai Helkama Raisusta kirvonnut ennen kuin on saanut elintärkeät tiedot tallennettua etiketistä ja simahuulilta. Nyt vaara on ilmeinen, kun näköjään noinkin jyreitä oluita valikoitui. Jalmari ja punho vielä viekoittelevat kaapin ylähyllyltä seireeninomaisella kutsuhuudollaan.

Jännittää, onko Young's tuottanut yhtä etevää tavaraa kuin paras nauttimani stout-pintti oli 15 vuotta sitten. Janksin ponuksi sitä taisi Kaura nimitellä, mutta minulle jäi mieleen tähtihetkenä vierailu muistaakseni* Waterloon (suom. vesiklosetti) tienoilla Lontoossa sijainneeseen pubiin nimeltä Hole in the Wall, jossa luullakseni Young'sin stouttia mukiin loroteltiin.

Novopackè kertoo hyvin kiteytetysti olemuksensa etiketin suomennoksessa. Siinä lukee vain: "Valmistusaine: ohramallas" ja sama ruottiksi: "Ingrediens: kornmalt". Tshekiksi onkin sitten kaikenlaista, mistä en saa tolkkua.

Lopuksi takaetiketissä on toivotus, joka sopii varmaan jakaa virkistämään muidenkin torstaita:
Podàvejte chlazenè!

* Tuossa selvityksessä on pari hiukan epävarmaa kohtaa, kuten kaupunginosa, sen suomennos, pubin nimi, panimo ja oluen lajike, mutta kaupunki on aika saletissa. Ja hyvää se totta vieköön oli!

5 kommenttia:

kervå kirjoitti...

"Waterloon (suom. vesiklosetti)"

Mun piti just noilla sanoilla kirottaa omaan blogiini, mutta unohdin sen, kuten monta muutakin juttua. Hyvä että täältä löytyvi.

Ana kirjoitti...

Miul on valikoimat aika pienet, kun punkuista ostan yleensä pientä pulloa (noin 4 eri merkkiä tarjolla, myös se ankkavinkku) ja väkeviä en käytä ollenkaan. MUTTA hassuja tummia oluita pitää maistaa useamminkin kuin jouluna!

Varapygmi kirjoitti...

Kervå, tsori ja lällällää! Ehdin esana. Kai mää tiesin, että nyt on oikea aika. Älä kirota. Maistoitko Janksin ponua, josta Krazy Katissa puhutaan?

Zepa: Young's oli hyvin tasapainoinen, runsas ja maukas. Sen kunniaksi otimme pari jallupaukkua, joten puolalainen Super Mocne juodaan luultavasti puhtaasti janoon. Ihmeen hyvää on sekin rosentteisinsä nähden.

Arto allekirottaa.

kervå kirjoitti...

Maistelun laajuus ei nyt ollut kovin kattavaa, kun työn merkeissä palloiltiin taas. Eli hotellin ja työmaaruokalan hanoissa oli yht. alle kymmentä eri olutta vain. Kesäaikaan olisi kyllä hyvä hortoilla Sohon pubeissa ns. testiradalla.

Anonyymi kirjoitti...

Turkulaiskaveri, ankara keskioluen suurkuluttaja, käväisi aikoinaan Lontoossa ja opiskeli sitä varten lauseen, jolla saisi olutta tilattua, mutta puihin meni:
"Ö pint ov leidsö, pliis." Kaksi suurmokaa: ei sanonut "paint" eikä "laagö". No, toisena tai kolmantena päivänä oppi sen verran, että sai ytimekkäästi tilattua hotellin paarista tanskalaista lisenssikaljaa: "Töpök".

Mistä tulee edelleen mieleen roktarina olikohan se Yön vanhoilta ajoilta. Oppivat Tanskassa tilaamaan samaa kaljaa sanoilla: "Eino Grön". Kuulemma toimi kuin kello, iso vihreä tuupori vilahti pöytään. Yön alkuperäisbasisti Liuhu tätä on muistaakseni toitottanut.