26.12.2009

Tapaninpäiväpatle

Sain joulun aikana voittopuolisesti itse valita mitä kuuntelin, eivät päässeet imelimmät tai kuluneimmat sesongin laulut kiusaamaan. Sen sijaan on herännyt etäinen kaipaus brittiläisperinteiden säväyttäviin klassikoihin, Christmas Carols kai kulkee kattonimenä, eritoten nuorten hörökorvien kuorossa laulamana. Kai siinä ristiriitakin viehättää, kun riviin tällätään nuoria julliaisia, joista irtoaa enkelimäisen komia ääni.

Pääsin testaamaan pari viikkoa sitten englantilaiseen vaihtoehtomuusikkoon teoriaa, että näiden poikakuorojen perinne jättää jälkensä sikäläisiin koululaisiin ja heijastuu edelleen ajoittain heidän rocksarallakin tekemistään tuotoksista. Kimmokkeen antoi Jona Lewien Stop the Cavalry, missä vaikutteet ovat tahallisia ja ilmeisiä. Ei tuo herra inttänyt vastaan, itsekin oli koulussa kuorolauluun joutunut perehtymään.

Mut yksi näistä lempilauluista on God Rest Ye Merry Gentleman, josta ajattelin pistää huvikseni tänne kahakan eli battlen. Jos joku eksyy tänne ja jaksaa kuunnella, niin mikä versio soinnahtaa parhaiten korvaan: Enkelikuoro, Jethro Tullin taiteilu vai Mr. Beanin mestaroima jatsahtava versio?





3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jethro Tullia ei voi ottaa todesta kun sekä huilisti että musiikki on niin sliipattua..

Anonyymi kirjoitti...

On noita Andersonin nykytuotoksia hiukan vaikea ymmärtää. Yäk!

Varapygmi kirjoitti...

Vastailen vähän hitaasti, mutta jollain kierolla tavalla se Andersonin imellyskin viehätti. Ihan tuommoisena kertaproduktiona tv:lle.

Tuli vastaan, kun katsoin onko Jethro Tullin vanhaa kunnon Christmas Songia tarjolla juutuubissa.